Piti lähettää onnittelukortti. Menin postiin ja valitsin kortin. Olin iloinen siitä, että minulla on uusi Rotring tussikynä, jolla huonompikin käsiala näyttää kohtuullisen kauniilta. Olen sitä paitsi harrastanut viime kuukausina aktiivisesti tekstaamista, joten ajattelin että onnittelukortin kirjoittaminen on helppoa.
Ajattelin, että kirjoitan kortin siellä postissa ja lähetän samoin tein. Asetuin pöydän ääreen, kaivoin uuden hienon tussikynäni, mietin mitä kirjoittaisin, avasin kynän ja pläts! Uusi hieno kynäni valutti kortin päälle puoli patruunallista mustetta.
Eikä minulla tietenkään ollut imupaperia, ei mitään muutakaan paperia. Ja siinä kun ihmettelin, tajusin että kynä valui koko ajan ja pian sormeni, anorakkini, reppuni onnittelukortista puhumattakaan olivat musteen peitossa.
Tuli sellainen James Potkukelkkamainen olo, mikäli joku vielä muistaa Pirkka Pekka Peteliuksen muinaisen sketsihahmon.
Apuva, apuva, aapuuva!
Ajattelin, että kirjoitan kortin siellä postissa ja lähetän samoin tein. Asetuin pöydän ääreen, kaivoin uuden hienon tussikynäni, mietin mitä kirjoittaisin, avasin kynän ja pläts! Uusi hieno kynäni valutti kortin päälle puoli patruunallista mustetta.
Eikä minulla tietenkään ollut imupaperia, ei mitään muutakaan paperia. Ja siinä kun ihmettelin, tajusin että kynä valui koko ajan ja pian sormeni, anorakkini, reppuni onnittelukortista puhumattakaan olivat musteen peitossa.
Tuli sellainen James Potkukelkkamainen olo, mikäli joku vielä muistaa Pirkka Pekka Peteliuksen muinaisen sketsihahmon.
Apuva, apuva, aapuuva!
Tekstit
Vastaavassa tilanteessa olen salaa toivonut, että olisi jossakin videokamera ikuistamaan käsittämättömän huvittavaa tilannetta, joka juuri sillä hetkellä ei naurata, mutta kenties myöhemmin...
VastaaPoistaMinulle kävi viime kesänä niin, että ostamani jättikokoinen muotovaahtopullo laukesi laukussa, ja sieltä alkoi tursua valtavat määrät valkoista vaahtoa... Olin juuri erään apteekin takaisessa käytävässä, ja onneksi apteekin varastosta osui paikalle nuori harjoittelija, joka tilanteeni havaittuaan toi pikaisesti kokonaisen paketin käsipyyhkeitä. Minun on täytynyt näyttää tavattoman koomiselta! :->>
(Tosin ohi muistaakseni kulki ainakin yksi pukumies ilmeenkään värähtämättä.)
"Onnellinen se, joka osaa nauraa itselleen, sillä hänen ilonsa ei hevillä lopu" vai miten se nyt meni. :-)
Tuosta tapauksesta saisi jo sketsin...
VastaaPoistaVoi ei :D Kuulostaa tosiaan ihan Apuva-mieheltä ;)
VastaaPoista"Minulle kävi viime kesänä niin, että ostamani jättikokoinen muotovaahtopullo laukesi laukussa, ja sieltä alkoi tursua valtavat määrät valkoista vaahtoa..."
VastaaPoistaAnteeksi nyt, mutta näin tämän tilanteen kuvana mielessäni ja se aiheutti hihityspuuskan ;D
Se on kyllä ärsyttävää kun tarpeelliset tavarat ei toimi kuten pitäisi. Joskus on tosin vika omassa päässä, kuten silloin kun laitoin puhelimen soittoääneksi sammakon kurnutuksen, se kun oli mielestäni niin kovin vitsikäs ääni.
Sittemmin lähdin Viikkiin kävelylle ja jossain vaiheessa aloin ihmetellä, että onpa paljon äänekkäitä sammakoita liikkeellä. Kuinkahan moni ohikulkija oli jo ehtinyt ihmetellä kurnuttavaa taskuani.
Vaahtobileet! :D
VastaaPoistaMusteen leviäminen on kyllä kettumaista. Saako sitä edes poiskaan?
Maailma on nykyään niin äärettömän vaarallinen. Hädissään on pieni ihminen, kun pettämätön tekniikka kuitenkin pettää. Ei edes mies ole yhtä vaarallinen.
VastaaPoistaNo toden sanot eläkeläinen.
VastaaPoistaAnne, ei se ainakaan kotikonstein lähde, mutta onneksi oli anorakkikin musta,
Anu, mulla oli myös joskus se kurnutus soittoäänenä, se oli kiva. Mut uudessa kännykässä ei ollut enää sitä vaihtoehtoa:-( Mielestäni aina todella rattoisaa kun taskussa kurnutti.
Lähetitkö sen sottaantuneen kortin kuitenkin vai menikö uusiksi? Ikäviä tuollaiset tapaukset. Muistatko, kun mentiin pilvipongareina Himokselle vai mikä se paikka oli ja joku pullo räjähti matkalla. Sellaista tapausta muistelee Salme
VastaaPoistamuistan sen pullon, johon tuli reikä.
VastaaPoistaLähetin sottaantuneen kortin, postitäti neuvoi pistämään tarroja läiskien päälle.