Hyväntekeväisyyttä ja pahantekeväisyyttä

Nyt kaikki innokkaat kuntoilijat, lähtekää kävelemään kehitysmaan naiselle ammatti! Tässä on takana Naisten Pankki, siis rahasto, josta kehitysmaiden naiset voivat ottaa 8-50 euron suuruisen pienlainan ammatinharjoittamisen aloittamiseksi.

Susu Petalin näyttelypäiväkirjasta voi seurata miten Susu valmistautuu kuukauden päästä avattavaan taidenäyttelyynsä. Euro ja pinna siinä selvästikin venyvät maksimaalisiin mittoihin. Susu tarjoaa reality-vaihtoehdon BB-talolle.  On tässäkin pelkokertoimet ja vähän muutkin kertoimet kohdallaan.

Ja sitten pakollinen vali valitus:

Heräsin ajatukseen, että ehkä minun pitäisikin hakea Kelan kuntoutukseen, jota Kirjailijaliitto on markkinoinut jäsenistölleen. Minulla ei valitettavasti ole vielä mitään kroonista eikä väliaikaistakaan sairautta, mutta voisin mennä lääkäriin valittamaan sitä että olen vyötärölihava ja saan kohta slaagin. Tiedotetteessa sanotaan, että hakuaika päättyy syyskuussa. Syyskuu on laaja käsite. Loppuuko hakuaika syyskuun alussa vai lopussa. Joku varmaan tietää. Nyt olen etsiskellyt vastausta sekä kelan sivuilta, että soitellut liittoon ilman että olisin onnistunut tavoittamaan ketään. Nythän se slaagi sitten tulee, kun kallista työaikaa haaskautuu tällaiseen. Ei ikinä kannattaisi hakeutua mihinkään. Ja miten kauan menee lääkäriltä b-lausunnon kirjoittamiseen. Stressi nousee ja vyötärön ympärys kasvaa, voi minua.

Hyväntekeväisyyttä ja pahantekeväisyyttä

Sähköä ilmassa

Kohu myy. Minullakin pompahti sivulataukset kolmella sadalla ylöspäin, kun otin käsittelyyn kohuaiheen.

Julkisuutta tuli nyt mietittyä muutenkin, kun Turun sanomat oli julkaissut minusta puolen sivun kokoisen kuvan artikkelissa, joka pääasiallisesti hyödynsi Päivi Heikkilä-Halttusen laajaa tietämystä lastenkirjallisuudesta. Ystävä pisti heti ironisen viestin, että suurin toiveeni toteutui, puolen sivun kokoinen kuva lehdessä. En ole oikein uskaltanut edes katsoa tuota juttua.

Lisäksi olen alkanut epäillä, että ehkä maailma on tosiaan muuttumassa ja ajamassa paperilehtien ohi. Sähkökirjat tulevat ja mullistavat ihmisen lukutottumukset ja esimerkiksi poistavat naisten romanttiseen viihteen lukemiseen liittyvän vaarallisen stigman. Reginaa lukulaitteesta lukeva nainen näyttää nimittäin julkisissa kulkuneuvoissa täsmälleen yhtä fiksulta kuin nainen joka lukee Parnassoa. Vai eikö näytä? Siksi maailmalla leviääkin mammaporno-buumi ja minultakin on jo kyselty, että olisiko valmiina Regina-novelleja, joita voisi julkaista sähköisessä muodossa.

Minulla ei taida juuri olla, eikä tuo genre enää kiinnosta, harmi sinänsä.

Sähköä ilmassa

Alan taas harjata yliopiston käytävillä

Sopivasti saatiin kirjallinen ja eettinen skandaali pystyyn, kun minä valmistaudun luennoimaan luovan kirjoittamisen johdantokurssia syyskuussa.

Kurssin aikana pitäisi antaa opiskelijoille käsitys kirjallisen kulttuurin toimintatavoista ja kustannusmaailman turbulenssin keskellä tällaiset myyntitarkoituksessa tekaistut kohut ovat tietenkin toivottuja koska jollakin tavalla pitää saada kirja ja kirjailija erottumaan kirja- ja kirjailijamassasta. Ja näinhän se sitten tapahtuu.

Jos joku ei tiedä, niin Ala-Harjan sisar perheineen kertoo tuohtuneensa, kun hänen lapsensa sairautta on hyödynnetty uudessa romaanissa.

Ikäväähän se on, että kirjailjat ammentavat mistä ammentavat, mutta me lukijat emme tietäisi näistä epäeettisistä hyödyntämisistä ellei lehti kirjoittaisi asiasta. Ja miksi lehti kirjoittaa? Jotta saataisiin tällainen seiska-lehti tyyppinen kohu ja sitä kirjaa siis myytyä.

Markkinointiväki taputtaa karvaisia käsiään. Vai olenko väärässä? Mutta hyvähän se on,  että kirjaa menee kaupaksi, kai se jollakin tavalla sataa meidän kaikkien onnettomien kirja-alalla räpeltäjien laariin.

ps. sain Annelta tällaisen tunnustuksen.

 Kiitos!

Alan taas harjata yliopiston käytävillä