keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kirjoituspäiviä kaipaan

Minulle täydellinen kirjoituspäivä on sellainen päivä jolloin en tapaa yhtään ihmistä. Jos on vaikka illalla meno, se häiritsee työtäni aamusta asti. Täydellinen kirjoituspäivä on siis täysin tapahtumaköyhä päivä. Valitettavasti olen sotkenut elämäni niin perusteellisesti, ettei minulla juurikaan ole sellaisia päiviä. Jos käy hyvin, huomenna se voisi onnistua. Perjantaina on sitten jo lähdettävä taas Poriin auttamaan äitiä muuttojutuissa, ja käydään sitten teatterissakin katsomassa Kuninkaan puhe.

Ensi viikolla voisivat maanantai, tiistai ja keskiviikko olla sellaisia päiviä, mutta toisaalta pitäisi ehkä taas käydä katsomassa, kun näytelmää harjoitellaan.

Elen otettiin kuvia markkinointitarpeisiin ja esittelin työhuonettani parille asiasta kiinnostuneelle. Jaan siis työhuoneen toisen ihmisen kanssa, koska en tarvitse sitä joka päivä. Kaikki tällainen sumpliminen vie energiaa.

Ja nyt, kun istun kaikessa rauhassa kotona ja voisin keskittyä leprasairaalan asioihin, niin mitä teenkään. Päivitän blogia.

Mutta nyt minulla on neljä tuntia aikaa kirjoittaa romaania ja minähän kirjoitan, vaikka mielessä pyörii iltapäivän sosiaalinen häppening.


Share/Bookmark

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mitä mielessä!