Maanantaina olin puhumassa kirjallisuuden sankarittarista parille-kolmellesadalle naiselle. Koska tilaisuus oli Naantalissa, halusin puhua pyhästä Birgitasta, jonka elämään oma elämäni on peruuttamattomasti nivoutunut. Myös Naantalin olemassaolo liittyy vahvasti Birgittaan, joten oli perusteltua ottaa hänet aiheeksi siellä.
Minua kiiteltiin jälkikäteen yllättävistä näkökulmista tähän kirjallisuuden sankaritarasiaan ja yllätyin siitä, että esitykseni koettiin yllätykselliseksi.
Vasta tänään tajusin, ettei nykyaikana ole poliittisesti korrektia tuosta vaan ryhtyä puhumaan uskontoon liittyvistä jutuista tilaisuudessa joka haluaa olla uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Mutta jos olisin ollut poliittisesti korrekti, niin sitten olisi pitänyt ohittaa Naantalin kulttuurihistoria ja höpöillä aivan muista aiheista.
Kauhistelemme sitä, kun Isis murskaa kulttuurisia monumentteja, mutta samaahan me teemme täällä, joskin vähemmän verisesti. Annamme asioiden unohtua, emme näe niiden merkitystä.
Pyhästä Birgitasta ja hänen hämmästyttävästä runoudestaan on kuitenkin mahdoton puhua uskontoneutraalisti, koska siinä naisessa ja hänen kielessään ei ole mitään neutraalia. Hän on nainen ja pyhimys, hullu runoilija ja visionääri, ihana inspiraationlähde.
Minusta on ihan huvittavaa olla kulttuuriradikaali sen kummemmin yrittämättä.
VastaaPoistaSanos muuta!
VastaaPoista