Olisi hyvä alku, jos ihmiset oppisivat puhumaan asioista niin, että he keskustelevat samassa moodissa. Jos toinen esittää konkreettisen yhteiskunnallisen ongelman, niin olisi eduksi jos asiaan ei vastattaisi syyttämällä ja halventamalla ihmistä joka kertoo tästä epäkohdasta.
Mutta keskustelu, jossa oikeasti yritettäisiin ymmärtää asioita, joista puhutaan, ei ole enää aikoihin ollut muodissa. Elämme puolivillaisen retoriikan kulta-aikaa. Ongelmia ei haluta käsitellä, vaan viestintuojat mieluummin ammutaan ja oletetaan että sillä tavalla on saatu asia käsiteltyä.
Perjantainen Pressiklubi käy esimerkiksi tästä nykyisestä retorisesta aivopiereskelystä, kun jostain syystä studioon oli taas tuotu kirjailija Tervo, joka tällä kertaa vastustaa rasismia ja tekee sen haukkumalla sanomalehdessä suomalaisia autisteiksi. Mistä taas autistit tai heidän läheisensä ottivat nokkiinsa sillä autismi ei tee ihmisestä rasistia.
Mutta jos ihminen on rasisti, niin sittenhän häntä saakin haukkua ja kiusata, hänen ulkonäköään ja ominaisuuksiaan saa pilkata, oikeastaan hänet pitäisi karkottaa maasta tai mielellään tappaa. Rasisti on leima, jonka nykyään saa helposti. Rasisti on hyvien ihmisten mielestä eräänlainen epäihminen. Suoritetaan siis ns. dehumanisointi, joka onkin kaiken propagandan perusväline.
Docventures esitteli meille venäläistä propagandaa, minäkin katsoin ohjelman ja Putinin haastattelu oli todella kiinnostava. Mutta olisi kyllä tarpeen ryhtyä kriittisin silmin arvioimaan myös meidän omaa aikaamme ja kulttuuriamme. Mitä ihmettä tässä maassa tapahtuu. Jospa sen voisi tehdä analyyttisesti ja uteliaasti, ja pidättäytyä ihmisten leimaamisesta. Lisäksi voisi miettiä mitä konkreettista voisimme tehdä, jotta voisimme säilyttää hyvinvointivaltion.
Mutta keskustelu, jossa oikeasti yritettäisiin ymmärtää asioita, joista puhutaan, ei ole enää aikoihin ollut muodissa. Elämme puolivillaisen retoriikan kulta-aikaa. Ongelmia ei haluta käsitellä, vaan viestintuojat mieluummin ammutaan ja oletetaan että sillä tavalla on saatu asia käsiteltyä.
Perjantainen Pressiklubi käy esimerkiksi tästä nykyisestä retorisesta aivopiereskelystä, kun jostain syystä studioon oli taas tuotu kirjailija Tervo, joka tällä kertaa vastustaa rasismia ja tekee sen haukkumalla sanomalehdessä suomalaisia autisteiksi. Mistä taas autistit tai heidän läheisensä ottivat nokkiinsa sillä autismi ei tee ihmisestä rasistia.
Mutta jos ihminen on rasisti, niin sittenhän häntä saakin haukkua ja kiusata, hänen ulkonäköään ja ominaisuuksiaan saa pilkata, oikeastaan hänet pitäisi karkottaa maasta tai mielellään tappaa. Rasisti on leima, jonka nykyään saa helposti. Rasisti on hyvien ihmisten mielestä eräänlainen epäihminen. Suoritetaan siis ns. dehumanisointi, joka onkin kaiken propagandan perusväline.
Docventures esitteli meille venäläistä propagandaa, minäkin katsoin ohjelman ja Putinin haastattelu oli todella kiinnostava. Mutta olisi kyllä tarpeen ryhtyä kriittisin silmin arvioimaan myös meidän omaa aikaamme ja kulttuuriamme. Mitä ihmettä tässä maassa tapahtuu. Jospa sen voisi tehdä analyyttisesti ja uteliaasti, ja pidättäytyä ihmisten leimaamisesta. Lisäksi voisi miettiä mitä konkreettista voisimme tehdä, jotta voisimme säilyttää hyvinvointivaltion.
Pitää myös ottaa huomioon konteksti, asiayhteys tai tilanneyhteys. Missä sanotaan, kuka sanoo ja kenelle puhutaan. Pressiklubi on vain puoliksi varsinainen asiaohjelma, se on viihteellinen ja keveähkö jutteluohjelma. Keskustelijat vaikuttavat aina toinen toisiinsa. Tervo ei ollut yksin vaan mukana oli myös Sampo Terho ja Emma Kari sekä juontaja Ruben Stiller. Näiden neljän ihmisen vuorovaikutuksesta syntyy keskustelu jota katsoja seuraa, ja se ehkä jatkuu toisaalla. Keskusteluohjelma on onnistunut, jos se jatkuu eri suuntiin. Sinä osallistuit siihen tällä puheenvuorollasi. Itse osallistun keskusteluihin vain niistä aiheista/asioista joista tiedän oikeasti jotakin, enkä satuile tai keksi tai ainoastaan luule.
VastaaPoistaSomekeskusteluissa tai nettipuheista huomaa kyllä kuka tietää oikeasti ja kuka vain luulee tietävänsä. Luulopuheita ja kuvitelmia ja satuilijoita on digiavaruudessa paljon, pilvin pimein. Medialukutaitoinen ohittaa joutavat jollotukset nopeasti ja pysyttelee informaation äärellä joka on hyvin ajateltua ja joka ei jää vain pintatasolle.
"Rasisti on hyvien ihmisten mielestä eräänlainen epäihminen."
Tunnet siis hyviä ihmisiä ja hyvien ihmisten ajattelun perinpohjin? Vai kuknka tuo lause pitäisi ymmärtää?
Rasismi on selkeästi rasismia, aivan kuten vesi on vettä. Umayya Abu-Hanna järkytti monia ihmisiä väittämällä (perustellusti), että Suomi on rasistinen maa. Tästä on jo jokunen vuosi. Olin tehnyt aivan saman havainnon, mutta silloin tästä aiheesta ei puhuttu näin paljon kuin nyt. Rasismia ei saanut kutsua rasismiksi. Aika vaikeaa se tuntuu yhä olevan.
Joo mutta seuraako tästä rasismipuheesta nyt jotain myönteistä siinä mielessä, että rasismi vähenee? Ei näytä siltä.
VastaaPoistaMinusta rasismia ei pidä hyväksyä, mutta jos halutaan tehdä jotain rasismille, pitää kysyä mistä nousee rasistinen ajattelu ja käytös. Ja sitten tehdä jotain sille asialle, mistä se rasismi nousee.
*"Rasisti on hyvien ihmisten mielestä eräänlainen epäihminen."
Tunnet siis hyviä ihmisiä ja hyvien ihmisten ajattelun perinpohjin? Vai kuknka tuo lause pitäisi ymmärtää? *
Yritin tuossa vain lyhyesti kuvata sitä logiikkaa jolla vihollisista, tässä tapauksessa ihmisistä, joilla on pelkoja ja epäluuloja muualta tulevia kohtaan, tehdään niitä toisia, vihollisia, epäihmisiä jne. Lopulta heidät voidaan nitistää, koska he ovat niin täysin pahoja ja ihmiskunnan ulkopuolella. Ennen sanottiin propagandassa "elukoita, sikoja tms" mutta tällaisia termejä ei nykyään käytetä, koska eläimet ovat monien mielestä ihmisiä arvokkaampia olentoja.
kirsti
Poistakäytän fasisti- ja rasistikortteja usein retorisena keinona tehdäkseni itsestäni paremman. näitä kortteja heiluttelemalla onnistun välttämään keskustelua asioista niiden takana, eli rasismista, fasismista ja niin edelleen.
haluaisin oppia keskustelemaan kauniisti niin, että esim. inhoamani perussuomalaisuus ei olisikaan enää synonyymi jollekin vastenmieliselle.
suhtaudun poliittiseen korrektiuteen vähän kaksipiippuisesti, mutta ajatus on kyllä hyvä: saada pienillä sanavalinnoilla aikaan, että ketään ei suljeta pois.
meri
No just näin. Mieti nyt jotain todellisia konfliktialueta, joissa yritetään saada ihmiset rauhanneuvotteluihin saman pöydän ääreen. Niin kauan kuin vain sätitään toista osapuolta, se ei onnistu.
PoistaSianpäämyssy päässä rasistisia juttuja megafonista mölisevä hlö Itiksen kauppakeskuksen aukiolla on juuri sitä mitä onkin, ja ihan avoimesti. Ei kenenkään tarvitse leimata tai keksiä heille nimiä. He tekevät sen ihan itse.
VastaaPoistaOlen kyllä elämäni aikana enimmäkseen havainnut dehumanisointia aivan muihin ihmisryhmiin kuuluvia kohtaan kuin rasisteja kohtaan, siksi pidän väitettäsi mamukriittisten dehumanisoinnista aikalailla todellisuuden vastaisena.
Sanan- ja mielipiteenvapaus on arvokas asia, siksi ei pidä koskaan antaa sen tuhoutua sallimalla vihapuheet tai vahvistamalla ennakkoluuloisuuksia tai lietsomalla pelkoja ja väkivaltatekoja.
tunnen välillä suurta houkutusta anonyymien dehumanisointiin.
PoistaJokainen kunnostautuu ihmisenä omalla tavallaan.
PoistaRasismihan on pohjimmiltaan vieraan pelkoa. Siitä ominaisuudesta on ollut kehittyvälle ihmiskunnalle, heimoille, perheille ym. paljon hyötyä, ettei uusiin ihmisiin automaattisesti ole ollut luottamusta. Siksi en voi kuin ihmetellä, että rasisimi päätyy keskusteluksi, jossa on hyvikset ja pahikset. Siinä asetelmassa ei ole mitään todellisuuteen liittyvää pointtia. Jo se vaikuttaa olevan hirvittävän vaikeaa ymmärtää, että esim. irakilainen saattaa olla hyvin rasistinen kurdia kohtaan. Rasismi on puheissa tarkasti rajattu ilmiö mikä voi tapahtua vain ja ainoastaan joltain jollekin, ei kaikkiin suuntiin, kuten todellisuudessa asia menee.
VastaaPoistaOlen ilmeisesti menossa tekemään 40 tuntia keramiikkatöitä autistien kanssa. Olen paikassa ns. normaali henkilö ja edustan kommunikaatiota normaalin ja autistin välillä. En oikeastaan ihmettelisi, jos olisin poikkeuksellisen taitava kommunikoimaan autistin kanssa. Se jotenkin vain sopisi kuvaan erinomaisen hyvin, koska yhteyden saaminen ilman autismia oleviin ihmisiin vaikuttaa olevan minulle aivan erityisen hankalaa ellei täysin mahdotonta.
Nii juu, ja minustakin Jari Tervo on huono kirjailija ja mielellään voisi pysyä poissa julkisuudesta.
PoistaEn osaa arvioida Tervon enkä muidenkaan hyvyyttä enkä huonoutta kirjailijana, koska en hyväksy muidenkaan tekemiä arvioita oman urani laadusta. Minua vain ärsyttää, kun ihminen esiintyy suurena humanistina, mutta jatkuvasti kuitenkin ainakin puheiden ja blogikirjoitusten tasolla ilmaisee halveksivansa suurta osaa suomalaisista. Siinä niin kuin syödään kakkua ja yritetään pitää se kokonaisena. Kuulostaa hienolta nuo keramiikkatyöt. Niin siinä Tervolla oli ehkä pointtia, että melkein kaikkihan me olemme kuitenkin vähän autisteja.
Poista