Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että muuttamalla naispappeutta vastustaneen puolison ulkomuodon, nimen, elämänhistorian ja ammatin, ja keksimällä hänelle omasta päästäni kaikenlaisia ominaisuuksia, muuttamalla lasten lukumäärän, sukupuolen ja koiraltakin rodun, pyrin varmistumaan siitä, että kirja ymmärrettäisiin fiktioksi ja minun henkilökohtaiseksi luomuksekseni. Myös päähenkilö Matleena on fiktio, joskin perustuu todellisen ihmisen kokemaan käännökseen naispappeutta vastustaneesta naisteologista papiksi, ja sisältää fragmentteja hänen kokemuksistaan.
Kirkollisia medioita seuranneena tiedän, että siellä ruikutetaan jatkuvasti siitä, miten kirkollisesta elämästä pitäisi kertoa maanläheisesti niin että ihmiset ymmärtäisivät mistä on kysymys. Koska sehän on kirkolla suuri ongelma, että asioista puhutaan tavalla jota ihmiset eivät kerta kaikkiaan ymmärrä. Mutta kun joku sitten kirjoittaa teologisesti pätevän viihderomaanin naispappeuden vastustamisesta, niin se ei kelpaa, koska pelätään että joku naispappeuden vastustaja voi vetää herneet somaan nekkuunsa, vaikka kirja ei häneen varsinaisesti liity.
ps. muokkailin vähän, kun tuli yhdeltä asianosaiselta tarkennuksia tilanteeseen.
Tekstit
