Välitilinpäätös kloaakkiongelmasta

Kloaakkirottajuttu on edelleen aktuelli. Mitä ihmeen elukkaa tohtori Helme on voinut tarkoittaa puhuessaan kloaakkirotasta. Viemärirotaltahan se kuulostaa juu, mutta en usko hänen tarkoittavan viemärirottaa. Rottia nyt on syytetty kaikkien maailman tautien levittämisestä, tietämätön kansanihminen voisi tietenkin ajatella, että tottamaar rotta lepraakin levittäisi. Mutta tiedemies tietää ettei leprabasilli hyväksy ketä tahansa isännäkseen ja tohtori Helme tuntui olevan hyvin tietoinen tästä asiantilasta.

Perinteisesti on ymmärretty, että ihmisen lisäksi lepraa esiintyy vain yhdeksänvöisessä vyötiäisessä. Nykyään kyllä tiedetään, että lepraa saattaa esiintyä myös joidenkin hiirien jaloissa ja joissakin apinoissakin, mutta nyt on puhe 20-30 luvusta. Helme sanoo vuoden 1937 Seurassa, että ihmisen lisäksi lepraa esiintyy vain ja ainoastaan kloaakkirotassa. Hän siis toistaa silloin vallinneen käsityksen yhdestä ainoasta oliosta joka ihmisen lisäksi kantaa lepraa. Mutta mainitsee tässä yhteydessä nykyihmiselle tuntemattoman elikon.

Jotta menisi sekavaksi, niin sain sellaisenkin tiedon, että vyötiäisen ja lepran yhteys olisi tullut tietoon vasta 70-luvulla. Se ei toisaalta tarkoita, etteikö jotain yhteyttä olisi arveltu jo aiemminkin.

Luulin ensin, ettei vyötiäisellä olisi ollut vielä vakiintunutta suomalaista nimeä tuohon aikaan ja siksi tohtori puhuisi kloaakkirotasta tarkoittaessaan vyötiäistä. Mutta 30-luvun tietosanakirja ainakin tuntee vyötiäisen, joten eikö siitä voisi olettaa, että vyötiäinen olisi ollut tuttu tohtorillekin.

60-luvun tietosanakirjassa kuulemma mainitaan kloaakkieläimet ja tarkoitetaan niillä pussieläimiä. Tämä vihje tuntuu minusta kiinnostavalta. Olisiko 30-luvulla niputettu kaikki pussieläimet ja muut oudot fossiilit yhteen kloaakkirotiksi, ja sitten myöhemmin alettu suhtautua asiaan erittelevämmin ja huomattu että on sellaisiakin kuin vyötiäiset ja erityisesti yhdeksänvöiset vyötiäiset, joka nimenomaan on se otus joka lepraa kantaa.

Tämmöisiin spekulaatioihin menee tolkuttomasti aikaa ja kuitenkin kysymys on vain parista päiväkirjamerkinnästä, jossa lepran johtaja pohdiskelee lepran, ihmisen ja vyötiäisen kohtalonyhteyttä. Haluan välttää räikeitä asiavirheitä, kuten myös ns. anakronismeja, joista Anneli Kanto kirjoittaa. Helpoin olisi pyyhkäistä romaanista pois koko vyötiäis-spekulaatio, mutta kun tämä kirjoittaminen on tämmöistä taiteellista toimintaa ja itsensä ilmaisua, niin en millään tahtoisi.

Minun pitäisi nyt siis jollakin tavalla selvittää mitä 30-luvun tohtori saattoi tietää tästä vyötiäisasiasta, ilman että joudun kahlaamaan läpi koko lääketieteen historian. Onneksi on avuliaita ihmisiä, jotka auttavat.

Välitilinpäätös kloaakkiongelmasta