Turun kirjamessut häämöttävät jo horistontissa. Jokin jänne on sisältäni katkennut, eikä minua ahdista yhtään. Tulkaa vaikka heittelemään mätiä kanamunia päälleni, ei haittaa. Joku Kariston tähti peruutti osallistumisensa ja
perjantaina 5.10 Fiorelavalle klo 11-11.30 nousenkin minä loistavien kollegojeni
Anu Holopaisen ja
Päivi Lukkarilan kanssa. Olen siellä siis ikään kuin rikkana rokassa. Ihan sama oikeastaan, koska olin muutenkin vastoin tapojani menossa messuille jo perjantaina, koska aion myydä sarjakuvakirjaani siellä.
LAUANTAINA 6.10. klo 11.30 Vinski -lasten ja nuorten lavalla (Auditorio 2) olen luontoseminaarissa syvällisen luontosuhteen omaavien
Sari Peltoniemen,
Hannu Hirvosen ja
Kirsti Kurosen kanssa.
Tajusin ihan yhtäkkiä, että vaikka olen kirjoittanut hurmaavan majavakirjan, luontosuhteeni on lattea, mutta näillä eväillä mennään.
Aion myydä messuilla sarjakuvakirjaani. Pitäisi ehtiä/motivoitua tekemään mainos ja hankkia pohjakassa. Hei tuostahan voisikin masinoida äänestyksen. Mutta mikä olisi hyvä, motivoiva palkinto. hmm.
Kirjamessut, massut, mussut
Tekstit
Kiitos "tähti" -nimityksestä. Vaalin tätä hetkeä!
VastaaPoistaPeruutin, kun on luut poikki vasemmalta ja oikealta. Vrt. postaukseni blogiisi aiemmin. Odottelen täällä, että pääsisin tohtorille kasaan naulattavaksi.
Auts! Kuulostaapa kivuliaalta:-(
VastaaPoistaParanemisia!
Elämä on, kommentoi kirjoittajakumppanini Terhi tätä tilannetta. Paikalleen sanottu.
VastaaPoistaOlet saanut väärää tietoa. Ei minulla ole syvällistä luontosuhdetta. En voi edes mennä luontoon muuten kuin reunalle, koska en pärjää siellä peremmällä.
VastaaPoistaMutta mehän ollaan luontoa itsekin, faunaa parhaasta päästä.
Sari