Tuosta Hemmingistä vaan sen verran, että vaikka siihen tulee minun omin kätösin tekemäni piirroskuvitus, halusin mukaan myös ilmakuvan Kuusiston raunioista. Minulle oli jostain päätynyt sellainen ja kuvassa luki, että Museovirasto.
Ihme kyllä tajusin, että minun pitää hankkia oikeudet kuvan käyttöön, joten aloitin kirjeenvaihdon Museoviraston kanssa. Kolmen ihmisen kanssa tuli vaihdettua sähköpostia, kun kukaan ei oikein tiennyt, että millaiset oikeudet Museovirastolla on kuvaan. Lopulta joku välkky totesi, että helpointa olisi kysyä kuvaajalta itseltään.
No tämä olisi minun tietenkin pitänyt itsekin oivaltaa. Ryhdyin kirjeenvaihtoon kuvaajan kanssa. Kuvaaja oli sitä mieltä, että haluamani kuva on huono ja epätarkka ja vanha. Hänellä on samasta kohteesta uusia parempia kuvia. Minä siinä sitten selittämään, että tykkään juuri tästä. Hän vastaa lähettämällä linkkejä tosi hyviin uusiin kuviin ja kyselemällä eikö kuitenkin tämä kävisi, tai sitten tämä. Minä siinä sitten tiukkana, että siis tahdon tuon haalistuneen epätarkan, saanko sen ja mihin hintaan.
Hinta tulee olemaan siinä satasen pintaan. Tarkistettuani vielä, että kuvalle löytyy maksajaksi joku muu kuin minä, voin olla tyytyväinen päivän saldoon. Vai olenko sittenkään. Mistä tuli tuo päähänpisto saada mukaan kyseinen valokuva. Kauhea vaiva vanhasta valokuvasta, jonka lukija todennäköisesti ohittaa sen kummempia miettimättä. Teen kirjaa 2000 euron apurahalla, mistä kiitos kaupungin kulttuurilautakunnalle, ja täytyy sanoa että kyllä on taas tullut säädettyä koko rahan edestä.
Ihme kyllä tajusin, että minun pitää hankkia oikeudet kuvan käyttöön, joten aloitin kirjeenvaihdon Museoviraston kanssa. Kolmen ihmisen kanssa tuli vaihdettua sähköpostia, kun kukaan ei oikein tiennyt, että millaiset oikeudet Museovirastolla on kuvaan. Lopulta joku välkky totesi, että helpointa olisi kysyä kuvaajalta itseltään.
No tämä olisi minun tietenkin pitänyt itsekin oivaltaa. Ryhdyin kirjeenvaihtoon kuvaajan kanssa. Kuvaaja oli sitä mieltä, että haluamani kuva on huono ja epätarkka ja vanha. Hänellä on samasta kohteesta uusia parempia kuvia. Minä siinä sitten selittämään, että tykkään juuri tästä. Hän vastaa lähettämällä linkkejä tosi hyviin uusiin kuviin ja kyselemällä eikö kuitenkin tämä kävisi, tai sitten tämä. Minä siinä sitten tiukkana, että siis tahdon tuon haalistuneen epätarkan, saanko sen ja mihin hintaan.
Hinta tulee olemaan siinä satasen pintaan. Tarkistettuani vielä, että kuvalle löytyy maksajaksi joku muu kuin minä, voin olla tyytyväinen päivän saldoon. Vai olenko sittenkään. Mistä tuli tuo päähänpisto saada mukaan kyseinen valokuva. Kauhea vaiva vanhasta valokuvasta, jonka lukija todennäköisesti ohittaa sen kummempia miettimättä. Teen kirjaa 2000 euron apurahalla, mistä kiitos kaupungin kulttuurilautakunnalle, ja täytyy sanoa että kyllä on taas tullut säädettyä koko rahan edestä.
Tekstit
Mutta olisithan voinut ostaa sellaisen kauko-ohjattavan kuvaushelikopterin, jotka ovat nyt kovasti muodissa ja kuvata sillä itse. Esim. Pekka Helenin tuubivideot, vaikka suomen putoksista ovat todella hienoa katsottavaa. Vähän aikaa sitten oli uutinen, että kotka oli käynyt tällaisen kuvaushökötyksen kimppuun. Mutta siis, pointti oli, että näin olisit säästänyt satasen.
VastaaPoistaJa sen helikopterinko olisi sitten saanut ilmaiseksi? Mutta joo, joku muukin itse asiassa minulle ehdotti jo samaa ja onhan tuossa oma järkensä.
VastaaPoista