Jos joskus tuntuu, että se haittaa, kannattaa tankata itseensä uskonvahvistusta Mustalta köksältä, jonka uusi single vakuuttaa: Ei se haittaa.
Videokin on kiva.
Välillä ajattelen, että on tyhmää piirrellä sarjakuvia, koska olen jo näin vanha. En millään ehdi kehittyä kovin hyväksi. Mutta ehkä sekään ei haittaa.
Videokin on kiva.
Välillä ajattelen, että on tyhmää piirrellä sarjakuvia, koska olen jo näin vanha. En millään ehdi kehittyä kovin hyväksi. Mutta ehkä sekään ei haittaa.
Tuo on kyllä yksi hienoimpia elämänohjeita :)
VastaaPoistaToinen yhtä hyvä on "Ei se ole niin vakavaa".
Tuo kipale on muuten yksi kauneimmista rakkauslauluista, mitä tiedän.
VastaaPoistaKirsti, kaunis on, ja kuten monet rakkauslaulut, aika lähellä myös gospelin ajatusmaailmaa...
VastaaPoistaAnu, se on hyvä elämänohje itselle ja todella arvokasta muistaa sanoa toiselle, jotka sitä vakuutusta kaipaa omalle kohdalle.
Komppaan Kirsti K:ta.
VastaaPoistaEi se haittaa on kaunein milloinkaan kuulemani rakkauslaulu. Kelpaan tällaisena, vaikka aina mokaan, vaikka kasvot ovat tämän tästä ruvella, toiset ovat soimanneet ja kunniakin ties missä.
Ai vill oolveis lav juulla ja muilla todellisuudesta irrallaan olevilla keuhkonkidutuksilla ei ole mitään tekoa tämän aidon rakkauslaulun rinnalla.
Ugh!
Susanna
Ei se haittaa on kaunis laulu ja asettaa samalla ainakin minulle aikamoisen haasteen. Pystynkö tosiaan venymään näin paljon, kun kumppanin naama on ruvella ja maine mennyttä. Toivottavasti ei tarvitse koskaan testata mihin asti oma rakkaus riittää.
VastaaPoistaKaunis on kappale ja hyvä elämänohje.
VastaaPoistaPitäs muistaa se, sillä apua, huomaan kohtalaisen useinkin ajattelevani, että ei se ja se kannata, kun olen jo niin vanha, ja kantsiiko jatkaa opiskelemista , kun mähän olen jo korppu-iässä. Ja maalaamisestakin niin tykkään, mutta turhaako sekin, kun olen jo 48 vuotias!
Tollaset ajatukset rupesivat ilmestymään silloin kun täytin 46v. Vielä olen torpannut ne mietteet äkkiä pois, mutta miks ihmeessä sellasia ylipäänsä mieleen putkahtaa? Eihän 48v. ole vanha. ja miksi vaikkapa 70-80vuotiaanakaan ajatella noin. En ymmärrä itseäni. Kai se on jotain ikä-kriisiä sitten, kun 50v. häämöttää horisontissa.
Kai niitä putkahtaa mieleen, kun ympäristö niin suosii nuoruutta. Ja ehkä sitä myös itse kuvitteli nuorempana, että aikuiset ovat kalkkiksia, jotka ovat luutuneet elämäänsä ja tapoihinsa. Pitäisi siis tässäkin kohtaa vähän kasvaa irti yleisistä harhaluuloista...
VastaaPoista