Hmm, jostain syystä minua ei naurata tämä juuri nyt, kun tunnen olevani enemmän kuin koukussa nettiin. Olen vakavasti harkinnut koko koneen heittämistä järveen. Onneksi kirjoituskoneessani ei ole nettiyhteyttä.
Mukavaa, ettet lopeta. Paine virtuaalia kvastaan aina välillä nostaa päätään, pitäisi kohdata ihminen kasvoista kasvoihin, eikä vain naamakirjassa. Minusta asia on yksinkertainen, kun voi tehdä molempia, sekä että. Yksioikoista ajatella, että toinen sulkisi toisen pois.
Sinutkin näin juuri äsken ihan livenä ja pystyimme puhumaan käymättä välillä koneella ;)
Sitten pitää blogata, hamaan hautaan asti. :) FB & blogi sopii oikein loistavasti osalle ihmisistä.
Virtuaalisuus kuuluu ihmislajiin, ihmismieleen, sitä on aika vaikea vastustaa, kun jo lehteä tai kirjaa lukiessa on jo virtuaalinen. Ei virtuaalisuus ole IRL elämän vastakohta.
Onneksi verkkomaailma ja tietoteknologia mahdollistaa useita erilaisia verkkoelämänmuotoja. Blogi ja naamakirja ovat yksi yhteisöllisen median muoto, muttei ainoa.
Kyse ei ole (esim FB kritiikissä) vastustamisesta eikä kisasta mikä muoto/tapa voittaa. Kyse on valinnoista, mikä elämänmuoto verkkomaailmassa tuntuu sopivimmalta ja parhaimmalta. Vähän sama kuin elämässä muutenkin. Elämän monimuotoisuus toteutuu verkossakin.
Olen Kirsti Ellilä, päätoiminen kirjailija ja osatoiminen kirjoittamisen opettaja. Häiriöklinikka on henkilökohtainen blogini. Kuten nimikin osoittaa, käsittelen täällä kirjoittajaelämäni ongelmakohtia ja ärsytyksiä. Kun minulla menee hyvin, olen yleensä hiljaa. Kuten huomaatte, päivitän aika usein, joten ehkä minulla sitten menee usein huonosti. Samankin päivän aikana minulla voi mennä sekä hyvin, että huonosti. Joka tapauksessa täältä on turha etsiä mahtavia kirjailijaelämän menestystarinoita ja suurta sankaruutta. Toisaalta kaikkihan me olemme sankareita, eiks niin.
Haha.
VastaaPoista:)
VastaaPoista:(), siell' tavataan...
VastaaPoista:D
VastaaPoistaIhana. :D
VastaaPoistaHmm, jostain syystä minua ei naurata tämä juuri nyt, kun tunnen olevani enemmän kuin koukussa nettiin. Olen vakavasti harkinnut koko koneen heittämistä järveen. Onneksi kirjoituskoneessani ei ole nettiyhteyttä.
VastaaPoistaJa uuden blogin nimeksi tulee "Viestejä täältä".
VastaaPoistaMukavaa, ettet lopeta. Paine virtuaalia kvastaan aina välillä nostaa päätään, pitäisi kohdata ihminen kasvoista kasvoihin, eikä vain naamakirjassa. Minusta asia on yksinkertainen, kun voi tehdä molempia, sekä että. Yksioikoista ajatella, että toinen sulkisi toisen pois.
Sinutkin näin juuri äsken ihan livenä ja pystyimme puhumaan käymättä välillä koneella ;)
Hih, tämä on ihana! :D
VastaaPoistaArvasin, että bloggaajat ymmärtävät tämän asian ulottuvuudet! Kiitos kommenteista!
VastaaPoistaHaudasta kirjoitettu blogi vois kulkea nimellä Epiblogi.
VastaaPoistaHah! Hieno idea.
VastaaPoistaSitten pitää blogata, hamaan hautaan asti. :)
VastaaPoistaFB & blogi sopii oikein loistavasti osalle ihmisistä.
Virtuaalisuus kuuluu ihmislajiin, ihmismieleen, sitä on aika vaikea vastustaa, kun jo lehteä tai kirjaa lukiessa on jo virtuaalinen. Ei virtuaalisuus ole IRL elämän vastakohta.
Onneksi verkkomaailma ja tietoteknologia mahdollistaa useita erilaisia verkkoelämänmuotoja. Blogi ja naamakirja ovat yksi yhteisöllisen median muoto, muttei ainoa.
Kyse ei ole (esim FB kritiikissä) vastustamisesta eikä kisasta mikä muoto/tapa voittaa. Kyse on valinnoista, mikä elämänmuoto verkkomaailmassa tuntuu sopivimmalta ja parhaimmalta. Vähän sama kuin elämässä muutenkin. Elämän monimuotoisuus toteutuu verkossakin.
Loistava kaikessa mustuudessaan ;D
VastaaPoistaSinulla vain paranee kuvasarja kuvasarjalta. Tämä on jo huippua!
VastaaPoistaNiin toteutuu, ja hyvä niin, anonymi.
VastaaPoistaKiitos kannustuksesta Villasukka ja Liisu!
Selkeää, yksinkertaista, nerokasta puhuttavaa sarjakuvaa. Tykkään ihan kamalasti.
VastaaPoistaOh, kiitos!
VastaaPoistaHih, mustaa multaa ja kirjaimia...
VastaaPoista