Vuosi oli ehkä 1976, kun porilainen kirjoittajayhdistys Manuscript järjesti kirjoituskilpailun. Osallistuin kilpaan muutamalla runolla. En koskaan kuullut runoistani sen koommin. En ole aikoihin ihmetellyt heikkoa menestystäni, päinvastoin, mutta tuolloin menestymättömyyteni oli ankara kolaus, joka masensi pitkäksi aikaa.
Hassua kyllä tuo kirjoituskilpa oli ensimmäisenä mielessä, kun Teerialhon Taina soitti alkukesästä ja kertoi, että Manuscript on valinnut kokouksessaan minut Kirjallisuuden Hyväksi Haltiaksi vuosimallia 2012.
Kävin siis äsken hakemassa tunnusmerkkini, kukkahatun ja taikasauvan ja kunniakirjan.
Vaikka on hienoa olla huomionosoitusten kohteena, se on myös uuvuttavaa, ja vähän pelottavaa. Se velvoittaa. Mutta luonnollisesti tulen tekemään kaikkeni, jotta voisin olla tunnusmerkkieni arvoinen. Kiitos Manut!
Onnittelut. Hauska virka-asu.
VastaaPoistaIhanaa! Onnittelut Hyvälle Haltialle! :D
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistakomea arvonimi
VastaaPoistaOnneksi olkoon. Millaisia velvollisuuksia / etuoikeuksia arvonimen haltijalle koituu juhlavuoden aikana?
VastaaPoistaMaisakaisa, kirjakahvilaan olen lupautunut ja yhden koulutuspäivän vedän, siinä vissiin kaikki. Muuten vain pitäisi osata elää arvonimensä mukaisesti.
VastaaPoistaAnneli, komea arvonimi tosiaan. Yritän urheasti käyttäytyä sen arvoisesti.
Onnea! "Se luoti tiesi paikkansa." Tuntuuko siltä, että vuoden 1976 pettymys on vihdoin kuitattu?
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaHeh, kyllä se pettymys tuli kuitatuksi jo aikaisemminkin, vaikka pettymyksen muisto luonnevian vuoksi onkin säilynyt mielessä;-)
Paljon onnea kukkahattutädille eli haltialle :)
VastaaPoista