Söin äsken Sikke Sumarin tuunattua lohilaatikkoa, jota tein toissapäivänä ja nyt lämmitin. Tuli tarve puhua välillä ruuasta. Kerron millaista lohilaatikkoa minä yleensä teen.
Mennään torille ja ostetaan lohenpäitä. Kalapojat myyvät laadukkaita lohenpäitä kahteen euroon kilo. Minä joudun vähän tappelemaan niistä kiinalaisten ja thaimaalaisten kanssa.
No niin, sitten vaan kotio ja lohenpäät kattilaan. Kolmekin on ihan hyvä määrä. Suolaa tietty ja jotain pippurin tapaista, ja keitetään kypsäksi. Sitten otetaan päät pois liemestä ja keitetään siinä ohra, tai vaihtoehtoisesti riisi, mielellään joku missä on vähän kuoria jäljellä, mutta toisaalta olen kyllä joskus tehnyt tämän puuroriisistäkin.
Sillä välin kun ryynit kypsyvät, perataan päät. Se on julmaa touhua, siihen ei moni pysty.
Lihat sekoitetaan kypsien ryynien joukkoon, vuodellaan sopiva uunivuoka (voilla tietysti) ja kaadetaan ryyniseos vuokaan. Jokunen voiköntsä voi lentää perään ja sitten uuniin. Miedolla lämmöllä muhitetaan tunnin pari. On hyvää.
No joskus teen silleen, että kaadan päälle vielä munamaidon. Silloin lootasta tulee vähän erilainen, ei niin väkevää.
Ai niin, meinasin unohtaa, tilliähän tähän kanssa kuuluu laittaa.
Toinen yhtä outo lohilaatikko alkaa siitä, että ostan kalapojilta ruotoja. Sitten viipaloin voideltuun vuokaan puolisen kiloa perunoita. Sitten pilkon ruodot niiden päälle, vähän heitän suolaa ja pippuria niin ja sitä tilliä päälle, ja sitten vielä toinen puoli kiloa perunaviipaleita vähän kuin kanneksi. Sitten loraus vettä, muutama voiköntsä ja uuniin noin neljäksi tunniksi vähintään. Hiukan voi kattella, etteivät perunat kärvähdä. Mainio ruoka, jota meillä syödään tavan takaa, mutta moni vieras ei tähän kajoaisi.
Halpaa lidlin kaljaa voi hörppiä päälle jos on syytä juhlaan.
Mennään torille ja ostetaan lohenpäitä. Kalapojat myyvät laadukkaita lohenpäitä kahteen euroon kilo. Minä joudun vähän tappelemaan niistä kiinalaisten ja thaimaalaisten kanssa.
No niin, sitten vaan kotio ja lohenpäät kattilaan. Kolmekin on ihan hyvä määrä. Suolaa tietty ja jotain pippurin tapaista, ja keitetään kypsäksi. Sitten otetaan päät pois liemestä ja keitetään siinä ohra, tai vaihtoehtoisesti riisi, mielellään joku missä on vähän kuoria jäljellä, mutta toisaalta olen kyllä joskus tehnyt tämän puuroriisistäkin.
Sillä välin kun ryynit kypsyvät, perataan päät. Se on julmaa touhua, siihen ei moni pysty.
Lihat sekoitetaan kypsien ryynien joukkoon, vuodellaan sopiva uunivuoka (voilla tietysti) ja kaadetaan ryyniseos vuokaan. Jokunen voiköntsä voi lentää perään ja sitten uuniin. Miedolla lämmöllä muhitetaan tunnin pari. On hyvää.
No joskus teen silleen, että kaadan päälle vielä munamaidon. Silloin lootasta tulee vähän erilainen, ei niin väkevää.
Ai niin, meinasin unohtaa, tilliähän tähän kanssa kuuluu laittaa.
Toinen yhtä outo lohilaatikko alkaa siitä, että ostan kalapojilta ruotoja. Sitten viipaloin voideltuun vuokaan puolisen kiloa perunoita. Sitten pilkon ruodot niiden päälle, vähän heitän suolaa ja pippuria niin ja sitä tilliä päälle, ja sitten vielä toinen puoli kiloa perunaviipaleita vähän kuin kanneksi. Sitten loraus vettä, muutama voiköntsä ja uuniin noin neljäksi tunniksi vähintään. Hiukan voi kattella, etteivät perunat kärvähdä. Mainio ruoka, jota meillä syödään tavan takaa, mutta moni vieras ei tähän kajoaisi.
Halpaa lidlin kaljaa voi hörppiä päälle jos on syytä juhlaan.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mitä mielessä!