perjantai 21. elokuuta 2009
Ei koskaan täällä
Vastarannalla, sateenkaaren päässä
asuvat Onni ja Rauha kulta-aarteineen.
Hyvä niiden on siellä
taivaallisessa valokiilassa.
Toista se on minulla täällä
mustien pilvien alla.
Sitä vähän ihmettelin
kun kylillä satuttiin yhteen,
ja Onni ja Rauha väittivät nähneensä
sateenkaaren pään koskettavan maata
juuri siinä kohdassa missä minun mökkini sijaitsee.
Torjuin ajatuksen järjettömänä.
***
taas vähän onnahtelevaa runoutta runotorstaihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onnahtelevaa tai ei, siinähän on jujua kerrassaan. Tykkäsin ajatuksesta.
VastaaPoistaNiin ne vaan Onni ja Rauhakin sitä toista päätä tähyää :)
VastaaPoistaMitä onnehtelevuudesta runouden saralla, kun tarina oli hyvä. Sadunomainen herttaisuudessaan ja tunnetasolla. Olet tainnut päästä sisälle satujen maailmaan. Kirjoitappa tuosta satu H.C. Andersenin tyyliin.
VastaaPoistaIik, minä taidan terrorisoida Runotorstai-ihmisiä tällä hetkellä vinkeilläni pahemman kerran. Toivottavasti antavat anteeksi puuskani.
Kiitoksia kommentaattoreille!
VastaaPoistaIlona, kyllä minua saa vinkeillä terrorisoida!
Onni ja Rauha ovat joskus salaperäisiä, leikkivät jopa piiloa. Huomasin, kun ne todella poistuivat. Tulivat sinun mökillesi, istuvat kanssasi koira-söpöliinin rinnalla.
VastaaPoistaUtukka, niin taisi käydä:-)
VastaaPoistaIhan näppärästihän tuo lopulta onnahtelee. Komppaan Ilonaa. Satukirjakamaa. :)
VastaaPoistaKiitoksia Voodookettu.
VastaaPoistaItseä vähän mietittyttää että eikös tämä juoni ole kuitenkin aika ennalta-arvattava. Jotenkin sitä pitäisi kiepauttaa.
Jatka tuota tarinaa vielä, se on minusta vain kesken. Mitä sitten tapahtui?
VastaaPoistaKyllä se mun ajatus tuli tuossa jo sanottua, mutta muotoilussa kieltämättä on puutteita.
VastaaPoistaMinusta hyvä viesti runossasi kun lukee uudestaan ja hoksaa.
VastaaPoistaNiinpä. Mutta ehkä pitäisi vielä säätää muotoa.
VastaaPoistaKuva oli kaunis, sateenkaari upea. Näin se alkaa ja jatkuu. Runosi tavoitti hienosti sateenkaarimaisen tunnelman Onnin ja Rauhan välityksellä, mutta se aarre, se aarre. Sen olen jo löytänyt ja moni muu, jps muilta sen tunnistaminen vain onnistuu.
VastaaPoistaOi sinä onnellinen arleena:-)
VastaaPoista