Olen nyt kertonut kolmelle ihmiselle, mutta se ei riitä. Pitäisi selvästikin soitella ympäriinsä ja purkaa tunteitaan. Mutta on jotenkin hankala hihkua asiasta ihmisille, jotka eivät edes tiedä minun kirjoittaneen saturomaania. Ja miksi minä yleensäkin olen yhtäkkiä revetä nahoistani tällaisen asian takia, vaikka minultahan näitä kirjoja pullahtelee ulos tämän tästä, laihoin vaikutuksin. Ei ole maa vielä yhdenkään kirjan vuoksi järähtänyt.
Paitsi että minun maani nyt hetkeksi vähän järkkyi, siksi jaan tämän asian teidän kanssanne. Kiitos osanotosta ilooni.
Tekstit
Ja täällähän ainakin innokkaasti otetaan :-) Saturomaani kuulostaa ihan erityisen kiinnostavalta. Meikäläinen kun ei oikein muusta viihdekirjallisuudesta enää jaksa innostuakaan.
VastaaPoistaHipheijaa.
VastaaPoista\0/ *huraa*
VastaaPoistaHienoa! :)
VastaaPoistaHienoa, huutele vaan iloasi!
VastaaPoistaKiitos osanotosta!
VastaaPoistaOnnea, onnea hurjasti! Minä hihkun kolmiopokkareitanikin -ja saturomaanissa on todellakin riemun paikka. Maailma tarvitsee satuja, varsinkin kun todellisuudella on välillä liian pitkät hampaat.
VastaaPoistaOnnea! Kyllä tuota kelpaakin hehkuttaa :)!
VastaaPoistaTämä yhtyy samaan tuuletukseen. Saa hehkuttaa kun on sen aika. Onnea.
VastaaPoistaHeleijaa !
VastaaPoistaJ.K Toivon kyllä ettei Ilo jättäisi sinua.
VastaaPoistaOi voi kiitoksia kiitoksia kaikille, kyllä se tästä nyt alkaa vähitellen tasaantua, pystyin äsken jo katsomaan yhden televisio ohjelmankin ihan normaalisti.
VastaaPoistaMukavaahan se on olla riemusta halkeamaisillaan. Sitä kun kestää yleensä niin vähän aikaa.
VastaaPoistaNiin, vähän aikaahan sitä kestää, mutta minusta halkeamaisillaan oleminen on jotenkin aika tuskallista.
VastaaPoistaMahtavaa! Niin ihana uutinen näinä aikoina. Enemmän olen kuullut huhuja siitä, miten fantaassiasta tai saduista eivät kustannustalot olisi enää kiinnostuneita. Mutta äitini sanoin: hyvä nousee aina pintaan :-)
VastaaPoistaIhana oli myös tuo tunnustus tarinan "jyystämisestä"...
tervehdyksen ja onnittelut heittää saturiippuvainen Kristiina
Olisiko tämä sitten: tuskallisin ilo ja iloisin tuska ?
VastaaPoistaKiitos Kristiina. Voihan se tosiaan olla, että markkinat alkavat jo olla vähän fantasian kyllästämiä.
VastaaPoistaHirlii, olisi varmaan:-)
Voi hyvät ihmiset, miten hyvä uutinen!
VastaaPoistaIlmestymistä odotan innoissani.
Rocky
Moi Eoxky, pitkästä aikaa!
VastaaPoistaSiinä on aina jotain erityisen hauskaa, kun salainen onni tulee julkiseksi. Hieno juttu!
VastaaPoistaMyöhästynyt osanottoni!
VastaaPoistat.Sä
Kiitos myötäelämisestä Kalle ja Sun äitis!
VastaaPoistaIloitsen kanssasi!
VastaaPoistaJaaha, taas yksi kirja lisää täyteen ahdetuille hyllyilleni. Hieno juttu, iloiten minäkin odotan sen ilmestymistä.
VastaaPoistaVoi kiitos Jl ja Villiviini!
VastaaPoistaKivi. Kivi painaa jalkapohjaa. Tunnen sen särmikkydestä ja tiedän paikan mistä se ilmestyi. Kymmenen tuhatta vuotta sittten se oli Joldiameren pohjassa kalliota. Samaa kalliota, joka ulottuu maailman kaikkin kolkkiin, ja mistä kuukin on peräisin. Tarkoitan maapallon "omaa" kuuta.
VastaaPoistaSe kivi painaa jalkapuhjaa niin, etten voi ajatella mitään muuta. Kaikki muu kipuni on poissa. En pääse käsiksi mihinkään muuhun, epäonneen, minuun kohdistuvaan syrjintään. Se kivi kengässäni muutti elämäni, nyt elän vain tätä kiveä varten. Mikä onni olikaan saada se juuri omaan kenkääni! Se on ihme. Se mahdollisuus on noin 5/1000000 triljoonasta.