keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Kansalaispalkka tai perustulo ratkaisi tämänkin dilemman

Turun sanomissa oli arvosteltu kirjani Majavakevät. Urani on nousujohteinen, koska olin saanut valokuvani arvostelun viereen, sitä ei ole tapahtunut aikoihin. Huomasin jotain tapahtuneen, kun ihmiset yhtäkkiä alkoivat soitella ja onnitella tai lähettää onnittelutekstareita. Mutta olen kyltymätön ja mietin heti, että mitä seuraavaksi, haluaisin että heti perään tapahtuisi jotain muuta kivaa joka pönkittäisi minun huteroa itsetuntoani.

Olin muutaman päivän mökillä ja piirtelin siellä aikani kuluksi. Päivitin sarjisblogini. Huomaan, että olen hiukan harhautunut alkuperäisestä ajatuksestani ja jahkaantunut piirtämään masennuksesta ja kirjailijaelämän vähemmän hohdokkaista puolista.

Kirjastoapurahapäätös tuli perjantaina. Sen ansiosta voin olla loppuvuoden huoleton, mitä jokapäiväiseen leipään tulee. Ilahtumista seurasi välitön huoli niistä, jotka eivät ehkä saaneet, vaikka olisivat ansainneet. Mietin miten sellaiset kirjailijat kestävät, jotka ovat alusta alkaen tottuneet saamaan isoja apurahoja.

Omani ei nyt edes niin suuren suuri ole, mutta tuplasti enemmän kuin viime vuonna, ja heti tuntuu kuin olisin vienyt leivän jonkun toisen suusta ja niinhän minä itse asiassa olenkin. 

Share/Bookmark

11 kommenttia:

  1. Lämpimät onnittelut! "Omaa luokkaansa eläinkirjojen joukossa on kuitenkin...." Eikös se ole aika kauniisti sanottu? Ja vielä apuraha päälle. Ole nyt vaan onnellinen,äläkä huolehdi muiden leivästä. Eivät ne muutkaan ajattele sinun leipääsi.

    VastaaPoista
  2. Onnittelut hienosta arvostelusta ja apurahasta! :D

    VastaaPoista
  3. Onnea kaikesta :) Minäkin menin saamaan apurahaa, mutten kovinkaan paljoa. Se tuntuu silti suurelta, kun en ole vielä koskaan moista saanut.

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia, kiitoksia, kiitoksia!

    VastaaPoista
  5. Sattui käsiini juuri tuo Turun Sanomat ja hieno oli arvostelu sekä ISO kuva. :) Onnittelut apurahasta, olen samaa mieltä perustulosta. :D

    VastaaPoista
  6. Hai sie Magdalena! Ruvetaan ajamaan sitä perustuloa. Vaan miten sitten ehtii enää kirjoittaa...

    Anonyymi, ehkä tarvitset jotain toisenlaista apua kuin täältä blogista saat. Suosittelen elämää virtuaalimaailman ulkopuolella.

    VastaaPoista
  7. Onnittelut hyvästä kirja-arvostelusta ja apurahasta.

    VastaaPoista
  8. Onneksi olkoon! Tottakai luin heti arvostelun TS:stä kirjastasi. Hyvä kirja - hyvä arvostelu! Oli muuten jännä kokemus itselleni: lukiessani arvostelua ikään kuin varastin hitusen siitä itselleni ajatellen, että tunnen tuon kirjailijan! Näin tämä netti tekee hyvääkin ihmisille ja lähentää.

    Mitä tuommoisista anonyymeistä välittää, voihan nuo roskapostit poistaa. Jotkut poistaa sellaisenkin kommentin, jossa kommentoija on vain eri mieltä bloginpitäjän kanssa.

    Ja mitä turhia voivotella sitä, että kaikki eivät saaneet apurahoja: kyllä sen verran itsekäs vot huletta olla olethan luova kirjailija, että riemuitsee nyt vaan omasta saamastaan pienestä korvauksesta! Erityisesti lastenkirjailijat ansaitsisivat suurempia apurahoja tekeväthän he perustavaa laatua olevaa kulttuurityötä. Aikuisille saatetaan syöttää tayttä sontaakin, mutta lapsille kirjoittavan täytyy osata ja tietää ikään kuin vastuunsa.

    Siis: Onnea ja jatkuvaa menestystä!

    VastaaPoista
  9. Kiitoksia onnitteluista. Netti kyllä hauskasti helpottaa kontaktien luomista. No en minä nyt muiden apurahattomuutta niin kauheasti voivottele, mutta muistin taas, että perustulo kyllä ratkaisisi tämmöiset ongelmat. Siitä olen samaa mieltä, että lapsille kirjoittavat ansaitsisivat ihan ekstrahuomiota, koska homma on niin vaativa.

    VastaaPoista
  10. Onnittelut niin hienosta arvostelusta kuin apurahapäätöksestäkin :)

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!