Hip hei, Vaski-kirjastoilla on kiva kilpailu, kirjaston säännöt pitäisi kuvittaa sarjakuvana! Kilpailukutsu on kirjoitettu nuorekkaaseen henkeen, siinä ei selvästikään tavoitella tätien piirtämiä sarjakuvia, mutta kuka tietää, täditkin saattavat joskus kiinnostua sarjakuvasta ilmaisumuotona.
Aina välillä mietin, että onko ihan tyhmää innostua sarjakuvien piirtämisestä. Maailma on täynnä todella tasokkaita sarjakuvan tekijöitä. Mutta ehkä minulla hyvässä lykyssä voisi vielä olla parisenkymmentä vuotta aktiivista piirtelyaikaa, tai ehkä pidempäänkin jos elinpäiviä ja terveyttä riittää.Kyllä vanhakin kehittyy, kunhan jaksaa jaksaa.
Tähän asti olen piirtänyt sarjakuvat enimmäkseen sohvalla. Katselen toisella silmällä televisiota, toisella silmällä paperia. Piirustuslehtiö on sylissä. Jos osallistun Vaski-kirjaston kilpailuun, pitäisi ehkä ryhdistäytyä ja piirtää pöydän ääressä. Viime viikolla hurjastelin kirjakaupassa ja ostin kaikenlaisia hienoja kyniä ja papereita.
Aina välillä mietin, että onko ihan tyhmää innostua sarjakuvien piirtämisestä. Maailma on täynnä todella tasokkaita sarjakuvan tekijöitä. Mutta ehkä minulla hyvässä lykyssä voisi vielä olla parisenkymmentä vuotta aktiivista piirtelyaikaa, tai ehkä pidempäänkin jos elinpäiviä ja terveyttä riittää.Kyllä vanhakin kehittyy, kunhan jaksaa jaksaa.
Tähän asti olen piirtänyt sarjakuvat enimmäkseen sohvalla. Katselen toisella silmällä televisiota, toisella silmällä paperia. Piirustuslehtiö on sylissä. Jos osallistun Vaski-kirjaston kilpailuun, pitäisi ehkä ryhdistäytyä ja piirtää pöydän ääressä. Viime viikolla hurjastelin kirjakaupassa ja ostin kaikenlaisia hienoja kyniä ja papereita.
Tekstit
Hui hai. Elämä alkaa oikein kunnolla vasta 60-vuotiaana. Minulle on opetettu, ettei vanha koira opi istumaan, mutta olen oppinut viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin ensimmäisten 20 vuoden aikana. ;)
VastaaPoistaEi todellakaan ole tyhmää innostua! :) Jätä innostumatta vain, jos _oikeasti_ tunnet itsesi liian wanhaksi, ja lyön vetoa ettet tunne :D
VastaaPoista(T.nimim. Mitä, enkö olekaan enää teini-ikäinen?? ;)
Eikä mikään sääntö määrää piirtämään pöydällä, jos se kerran sohvalla sujuu noin hyvin!
Anu, kun se sohvallakin sujuu noin hyvin, niin miten hyvin se sujuisikaan tukevan pöydän päällä!
VastaaPoistaRisa, minulla on vähän samat tunnelmat kyllä. Nuoruus lieneekin vähän yliarvostettua, silloin energiaa kuluu kaikkeen jonninjoutavaan.
Paljon on hyviä sarjakuvatekijöitä jo, mutta paljon on myös aihepiirejä ja näkökulmia joista ei ole sarjakuvia.
VastaaPoistaJa näkökulmista se nuoruus on katettu hyvin, nuoria tekijöitä on paljon ja vanhemmistakin tekijöistä merkittävä osa on aihepiireissään ja tekniikoissaan yhä siinä nuoruudessa kiinni, hyvää tätisarjakuvaa meillä sen sijaan ei pahemmin ole :)
En tosin tiedä onko paljoa lukijoita tai julkaisijoitakaan (vielä) on, pioneerin osa on raskas jne.
Tätisarjakuva ehdottomasti! Eikö sanalle täti ole mitään parempaa synonyymiä joka todella kertoisi sen mistä on kysymys: naisista jotka elävät elämänsä parhaita päiviä, joilla on kokemusta ja voimaa ja uskaltavat. Joita ei mikään pitele.
VastaaPoistaNiin kauan, kun on elossa, suap yrittää! Sitä paitsi sarjakuvissakin se teksti on lopulta tärkein.
VastaaPoistaHdcanis, jotenkin minulla on sellainen kutina, että iäkkäämmätkin voisivat kiinnostua sarjakuvista, jos niissä puhutaan heitä kiinnostavista asioista. Tosin en tiedä olisivatko minun strippini sellaisia...
VastaaPoistaArja, Merete Mazzarella sentään sankarillisesti väänsi tätiyden uusiin osuviin ulottuvuuksiin aikoinaan. Mutta totta, kieli laahaa perässä jos kaipaamaasi sanaa ei vielä ole, niin kuin luulen että sitä ei vielä ole.
Anne, tuo on kyllä lohduttava ajatus, että teksti merkkaisi noin paljon.
Piirrä, piirrä, kun sulla kerran on lahjakkuutta ja intoa siihen! Ajattele, miten moni täälläkin on nauttinut sun tekemistä kuvista ja oivaltavista teksteistä! Täti-energiaa peliin vaan. Menee kapeaksi, jos sarjiksia tekevät vain nuoret.
VastaaPoistaEn usko horoskooppeihin tietenkään, mutta hymyilytti, kun Eeva-lehdessä oli kerran kalojen merkeissä syntyneille, että kalat on parhaimmillaan alkaen 77. ikävuodesta:) En tiedä, missä merkissä sinä olet syntynyt, mutta onhan sulla hyvinkin vuosikymmeniä aikaa kehittyä sarjakuvailijana.
Sarjakuvissa(kin) tärkeämpää on mielestäni se juttu. Totta kai pitää olla ilmettä, mutta se asenne ja sanoma on se, joka kiinnostaa. Ja sen sinä osaat!
VastaaPoistaEi saa lannistua ja pitää yrittää! Jännä, miten perspektiivi asioihin muuttuu, kun ikää tulee lisää. Parikymppiset ei ajattele, että jos nyt aloitan harjoittelun asiassa x, olen varmaan ihan hyvä nelissäkymmenissä. Parikymppinen vaan tekee. Miksi sen asenteen pitäisi muuttua, vaikka ihminen on 40-, 50-, 60-vuotias? Sitä paitsi ihmisen elinikä pitenee koko ajan. Mun ikäisistä monet näkevät 100-vuotissynttärinsä, ja nykyisistä lapsista monet (joissain ennusteissa sanotaan useimmat) saattavat elää yli 120-vuotiaiksi. Jos lopettaa innostumisen ja oppimisen liian aikaisin, voi käydä pian niin, että huomaa eläneensä suurimman osa elämästään siinä "lannistuneen vanhuuden" tilassa.
VastaaPoistaHei anonyymi,kiitos kannustuksesta. On kyllä aika yllättävää nykyaikana kuulla ajatus, että joku olisi parhaimmillaan 77 ikävuodesta lähtien, mutta tosihan se on, että kertynyt elämänkokemus on suuri voimavara.
VastaaPoistaElegia, kiitos kannustuksesta. Siispä entistä hanakammin kiinni asenteeseen ja sanomaan!
Magdalena, eipä sen asenteen varmasti tarvitse muuttua, mutta joskus elämä vaan lannistaa... Mutta onneksi aina voi uudestaan herätä henkiin ja ryhtyä touhuamaan.
Kannustavia kommentteja meille late bloomereille.
VastaaPoistaJa täältä latelee kamnnustusta lisää. Ja aika vähän näen sinussa perinteistä "tätimäisyyttä", olet pikemminkin pikku Myy kuin edes Mymmeli puhumattakaan Muumimammasta.
VastaaPoistaJostain syystä olet lisännyt minun mielikuvasanastooni sanan kirpeä. Se ei missään nimessä tarkoita samaa kuin hapan. Kirpeys yhdistettynä huumoriin ja aitouteen ja yllätyksellisyyteen ja puolensapitämiseen on aina ollut tämän bloginkin syvin olemus minulle.
Kirpeä on oikein mukava sana, pidän siitä, kiitos!
VastaaPoista