Minä olen jo aikani elänyt, odotan tässä maatumista. Sellainen olo on kirjamessujen jälkeen. Sekin vaikuttaa, että lapsuuden ja nuoruuden ystävän tyttären pitkä taistelu sairautta vastaan päättyi toisin kuin toivottiin.
Nyt kirjoitan vielä hetken kuolemanrajakokemuksista ja sitten lähden monistelemaan tehtäväpapereita. Illalla jälleen opettamaan. Toivottavasti opiskelijat eivät ole tänään yhtä kuolleita kuin minä.
Tekstit
:(
VastaaPoistaNo opetus meni ok kuitenkin. Opiskelijat olivat sentään hengissä.
VastaaPoistaNäin sinun haastattelusi messuilla. Meissä olevan lapsen pitäminen hengissä oli hieno ajatus. Olin liian ujo tullakseni juttelemaan. Et vaikuttanut lainkaan maatuneelta. päinvastoin.
VastaaPoistaAi olit siellä? Mukava kuulla, vaikken sitten sinua tunnistanut.
VastaaPoistaMinua jäi askarruttamaan tuo mitä kirjoitat kuolemanrajakokemuksista. Minua kiinnostaa lisäksi TT maisteri Elina Grönlundin tutkimus, josta on enemmän Thanatos-verkkolehdessä. Hän väittää, että " Kuolinvuodekokemuksilla ei ole Suomessa tilaa." Jos siitä, mitä ihminen kokee 5- 15 minuutin ajan kuolinvuoteellaan puhuttaisiin enemmän se voisi auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään ja tukemaan potilasta ns. hyvässä kuolemassa.
VastaaPoistaAivan Marja. Ja uskon, että se auttaisi myös meitä hyvään elämään.
VastaaPoistaOlen pahoillani ystäväsi puolesta. :( Mutta kiitos maininnasta ja tule ihmeessä itsekin kirjastolle. Otamme sinut ilomielin mukaan remppaan!
VastaaPoistaKiitos kutsusta:-)
VastaaPoistaValitettavasti olen onnistunut työllistämään itseni niin totaalisesti, että olen sidottu toisaalle joulukuun alkupäiviin asti. Mutta hienoa tällaiset innovaatiot, kannatan lämpimästi!