perjantai 19. lokakuuta 2012

Muista tämä tunne

joka sinut valtaa
kun et löydä kirjaa,
jonka aivan varmasti tiedät omistavasi,
jopa kaksin kappalein.
Tunne, kun tarvitset välttämättä tuon kirjan
ja lainaat sen kirjastosta.
Et muista palauttaa ajoissa
ja maksat järkyttävät sakot.

Tämä tunne kannattaa muistaa
ja meditoida sitä sotkuisten paperitornien
ja kirjatornien
ja puolipitoisten vaatteiden
muodostamien lumppukasojen äärellä.

Sitä kannattaa meditoida vielä silloinkin
kun kansalaisopiston rehtori kysyy
kuka kerää opintomaksut, kuka
sinäkö keräät?

Ai minäkö?
En kehoittaisi luottamaan minuun
jos olette kiintyneitä rahoihinne.



Share/Bookmark

3 kommenttia:

  1. Paikallisessa kirjastossani aina ehdotan sakkoja maksaessani, että minun rahoillani ostetut kirjat laitettaisiin kaikki samaan hyllyyn ja nimeni siihen hyllynlaitaan. Kirjastonhoitajat vakuuttavat, että rahoilla ostetaan uusia kirjoja....

    VastaaPoista
  2. Hykerryttävät nuo pari viimeistä säettä. :)

    VastaaPoista
  3. Arja, kyllä ansaitsisimme sponsorin arvon ja aseman ja kunnioituksen.

    Kiitos Helinä:-)

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!