Olen varmaan vähän liikaa riekkunut täällä lainauskorvauksistani, sillä pitkin vuotta blogiini on tultu hakusanoilla Ellilä lainauskorvaus. Kiehtova miettiä millä mielellä tuollaisia googlauksia tehdään. Joten ehkä olisi viisasta olla hiljaa vain. Mutta taas Sanastolta tuli rahaa sen verran että pärjäilen jonkin aikaa. Oletan, että ensi vuonna potti on pienempi, koska minulta ei ole tullut tänä vuonna aikuisten kirjaa. Epäilen muutenkin, että korvaukseni perustuvat tilastoharhaan, en voi muuten ymmärtää epäsuhtaa myyntimenestykseni ja kirjastokorvausten välillä.
Jotain henkevääkin, tein myyjäisiin pyhän Hildegard Bingeniläisen hermopipareita. 14 pakettia meni puolessa tunnissa, vaikka hinta oli tuplattu viime kerrasta.
Jotain henkevääkin, tein myyjäisiin pyhän Hildegard Bingeniläisen hermopipareita. 14 pakettia meni puolessa tunnissa, vaikka hinta oli tuplattu viime kerrasta.
Ne ovat minunkin suosikkipipareitani. Pitää varmaan isännän synttäriglögeille tehdä iso annos tänäkin vuonna.
VastaaPoistaJoo tottakai. Minä tein kaksi annosta:-)
VastaaPoistaEi siinä mitään epäsuhtaa tarvitse olla, Kirsti. Suomalaiset lukevat paljon, mutta ostavat vain muutamia, nekin yleensä niitä kovasti markkinoituja kirjoja. Tämänpä vuoksi: eläköön lainauskorvaukset!
VastaaPoistaLainauskorvauksissa on sekin hyvä puoli, että lainattuja kirjoja ei tarvitse lukea jotta saisi sen korvauksen...
VastaaPoistaEn enää ihmettele, mitä täällä kirjoitetaan, kun luin mitä lapsille opetetaan koulussa. Hesarin kolumni Lukemista lapsille 4.12.
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/paakirjoitukset/Yhteiskuntaopin+kirja+kasvattaa+kuuliaisia+veronmaksajia/a1354538456368
Töölön kirjastossa eilen oli sun kirja "Ristiaallokkoa" esillä huumoria- hyllykössä.
VastaaPoistaSaatteko te kirjailijat tietoa, että miten monta kertaa kirjojanne on vaikka viime vuonna lainattu?
Joillakin kirjastoilla on nettisivuilla näkyvissä, esim. Pirkanmaan kirjastojen sivuilta löytyy, että miten monta kertaa on vuoden aikana lainattu.
VastaaPoista