perjantai 21. joulukuuta 2012

Vauvat Teemalla lauantaina klo 21

Joulukiireiden keskellä kannattaa ottaa aikaa lauantaina uusintana Teemalta tulevan Vauvat dokumentin katsomiseen. Se seuraa neljän vauvan ensimmäistä ikävuotta ensirääkäisystä ensiaskeliin San Franciscossa, Tokiossa, Mongolian aroilla ja Namibian aavikolla.

San Fransiscossa tai Tokiossa vauva näyttää eksyneeltä oleskellessaan isossa huoneessa yksin lelupaljouden keskellä. Namibiassa vauvalla on koko ajan seuraa, sen ympärillä hyörii ihmisiä ja elukoita. Katsellessani sitä ajattelin, että jos pitäisi valita kumpaan paikkaan syntyisin, ehkä menisin kuitenkin Namibiaan missä minulla olisi koko ajan elävää seuraa. Ehkä värikkäät lelut ja hygieeniset tilat eivät sittenkään ole parasta jota lapselle voi antaa.

Share/Bookmark

4 kommenttia:

  1. Kauniisti ajateltu! Minä tuskailin reilu vuosi sitten sitä, etten mielestäni osannut olla ihan pienten lasten kanssa, en osannut käyttäytyä luontevasti. Sitten eräs sai minut oivaltamaan, ettei tarvitse "olla" mitenkään erityisesti, että aika samantapainen oleminen riittää kuin kissojen tai isojen ihmisten kanssa.

    Ehkä sekin ajatus, että vauvojen takia pitäisi käyttäytyä jotenkin ihan toisin kuin muuten, liittyy jotenkin tuohon eksyneeltä näyttämiseen tai eksymiseen.

    VastaaPoista
  2. Minulla oli samantapainen oivallus joskus. Silloin aloin tykätä vauvoista. Murrosiästä lähtien ihmiset muuttuvat vaikeiksi...

    VastaaPoista
  3. Vauvat olivat kivoja. Kauhean hyvin hoidettuja vauvoja sitä paitsi kaikki, pulleita ja puhtaanapidettyjä. Japanilaisisä kyllä huiskutti helistintä ja piti tytärtä sylissä mutta oli keskittynyt ihan omiin hommiinsa.
    Minua viehätti se Mongolian aro. Otti kyllä sydämestä, kun pienet kaatoivat vesiämpärin ja moitetta sekä pientä läimäytystäkin tuli eikä lapsiparka käsittänyt yhtään, mistä moinen. Mustasukkainen isovelikin huiski kankaalla, selvästi teki mieli lyödä pienempää, mutta tyytyi symbolisempaan aggressioon.
    Namibialaisvauva käveli taitavasti pitäen purkkia päänsä päällä siinä vaiheessa kun mongolialaiskollega vasta yritti jaloilleen.
    Oli kyllä viehko ohjelma, kiitos kun vinkkasit.

    VastaaPoista
  4. Mongolialaisen vauvan katse oli kyllä puhutteleva, kun sai torjuja. Tuli sellainen olo, että varmaan itse olen ollut joskus yhtä äimistynyt vastaavassa tilanteessa. Nabialaisperheessä huvitti, kun isompi veli yritti kurkistella pikkuveljen pararoiden väliin ja äiti huiskaisi kädellä. Kiinnitin huomiota myös siihen, että Nabiassa ei dokumentin mukaan ollut julkista terveydenhoitoa vauvoihin liittyen, kun Mongoliassa taas tuli hoitsu jurttaan punnitsemaan vauvaa.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!