Hän ei muistanut mitä oli tapahtunut myöhemmin. Kumpi oli poistunut junasta ensin, hän vai tuo mies, mutta hän oli tiennyt että tuon hetken hän tulisi muistamaan elämänsä loppuun saakka.
Minullakin on ollut samanlaisia hetkiä. Oikeastaan ihan äskettäin. Me keskustelimme siitä, mistä noissa kokemuksissa on kysymys. Onko niillä merkitystä. Minä ajattelen, että tuollaisina hetkinä me ehkä näemme todellisuuden sellaisena kuin se on, sen sijaan että kuljemme unessa ja kuvittelemme arkipäiväisyyden harhaamme totuudeksi.
Tekstit
Tiedän tuon kokemusen, onneksi noita hetkiä on :)
VastaaPoistaMielenkiintoinen tapahtuma. joskus kun yritän nukahtaa, avaan silmäni, ja huone on liian valoinen ollakseen yö.
VastaaPoistaOn hyvä joskus kokea hetki, jolloin pääsee pyytämättä murtautumaan arkisen todellisuuden läpi toiselle puolelle. Ja se, että näitä kokemuksia on monilla meistä, tuntuu huojentavalta. Olen kirjoittanut lapsiani varten elämästäni muistiinpanoja, myös tällaisista rajakokemuksista.
VastaaPoistaReilu vuosi sitten olin syyslomalla Pietarissa tapaamassa siellä komennuksella olevaa kaveriani. Olin iltapäiväruuhkan metrosta purkautuvassa ihmismassassa, lähellä seinää.
VastaaPoistaMassa liikkui ja minä sen mukana. Mieheni pysyi ihan takanani, ettemme sotkeutuisi toisistamme erilleen. Yhtäkkiä huomasin, että seinänviertä kulki vastavirtaan mies, kai hän oli nuorehko, jotenkin iättömän näköinen, ja lisäksi ajattoman.
Hänellä oli tummanruskea, hieman kihartava tukka, jakaus keskellä päätä. Hyvin tummat silmät ja kulmat. Hänellä oli päällään viittamainen villakangastakki, suorat housut ja nahkakengät, kädessä kauhtunut nahkasalkku. Ei siis vihjettäkään ajasta, josta hän on tulossa. Jos hän ei olisi ohittaessaan koskettanut hihaani takillaan, olisin nyt vakuuttunut, että näin aikamatkaajan tsaarinajalta.
Todellinen hänen täytyi olla, koska mieheni kysyi kadulle päästyämme: "Olikohan tuo tohtori Zivago?" Vastasin, että luultavasti.
Terveisin Epätoivoinen dekkaristi
Onneksi, Hirlii:-)
VastaaPoistaKiinnostava kokemus, Tuure.
Ellinoora, minä olen huomannut että näitä kokemuksia tosiaan on ja olen miettinyt pitäisikö niistä puhua enemmän. Vai onko parempi pitää ne omana tietona.
Hei epätoivoinen dekkarista, Pietarissa voi kyllä nähdä mitä tahansa ja tapahtua mitä tahansa. Minä muuten ihan äskettäin katsoin tohtori Zivagon:-)
Jos kyseessä olisi viime vuosituhannella kirjoitettu kirja, se intialaisen näköinen mies olisi saattanut olla intialainen fakiiri ja kyvykäs hypnotisoimaan toisen pelkästään silmiin katsomalla. Peikko on kyllä tainnut lukea liikaa Hergéä :)
VastaaPoistaTervetuloa Kirsti, ja kaikki muutkin ! Kutsu löytyy blogistani, linkistä.
VastaaPoistaVietin täällä mukavan tovin juttujasi lueskellessa.
VastaaPoistaTuo liivi-juttu oli loistava :)
Nuista enkeleistä.
Vaikka järki muuta väittää, ei voi olla uskomatta.
Joidenkin ihmisten lähellä on vain yksinkertaisesti hyvä olla!
Heo Arjaanneli, tervetuloa lukijaksi:-)
VastaaPoistaKiitos Hirlii, hienolta näyttää. Kävin katsomassa ja jätin puumerkin.
Jaa, ihan uusi kirjailija minulle tuo jonka mainitsit Peikko. Pitäisiköhän käydä tutustumassa.
Hei, minulla oli vastaavanlainen kokemus hyvän ystäväni kanssa, kun olimme noin 18-vuotiaita. Ajantaju katosi, mielettömän hyvä rakkauden läsnäolo. Yhteys johonkin suurempaan ja täydellinen yhteys henkilöön, jonka kanssa olin tuossa hetkessä. Kokemuksen jälkeen näimme enemmän, sitä kesti noin 2 tuntia. Yritimme kertoa asiasta muille, mutta ei kukaan ymmärtänyt, pitivät lähinnä outoina. Hienoa, että jollakin muulla vastaavia kokemuksia. Minulle se merkitsi Jumalan kosketusta. Mutta ihmettelen sitä vieläkin aina silloin tällöin.
VastaaPoistaTännekin vielä kiitokset Hirliille et kumppaneille upeasta elämyksestä. Mitä enkeleihin tulee, niin silmilläni en ole koskaan nähnyt. Se riittää vaikka loppu iäksi, kun autonrattia käännettiin ja minut ohjattiin satasen vauhdista hiljaa tien sivuun vetämään henkeä ja toipumaan. Enkeli se oli.
VastaaPoistaHei anonyymi, hieno tuo sinun kokemuksesi. On jännittävä kuulla tällaisia juttuja, joita ihmiset eivät yleensä välitä paljon huudella ympäriinsä:-)
VastaaPoistaVilliviini, onneksi oli enkeli matkassa:-)