Ennen kuin tajusin, olin lupautunut.
Että ihminen voi olla höynäytettävä. Kyllä siellä nyt varmaan nauretaan partoihin ja rintoihin.
perjantai 20. marraskuuta 2009
Puhelinmyyjän uhrina
Turun kristilliseltä opistolta soitettiin ja kysyttiin voisinko tulla pitämään itsenäisyyspäivän puheen, kun olen entinen opiskelija ja noin. Nauroin räkäisesti, ei ikinä, ei tulisi mieleenkään. Toisessa päässä alettiin julmettu kehuminen. Kun siis blogiani luetaan. Kun olen jäänyt opiskelijana mieleen. Kun olen kirjoittanut merkittävistä kirkollisista aiheista. Kun olen sitä ja tätä. Kuinka ollakaan, aloin pehmetä. Onko tosiaan noin, että olen noin tärkeä ihminen. Onpas jännittävää. Niin siis milloin se juhla olikaan? Ai, kymmenen minuuttiako riittää, no ei kai se voi olla ylivoimaista.
Ennen kuin tajusin, olin lupautunut.
Että ihminen voi olla höynäytettävä. Kyllä siellä nyt varmaan nauretaan partoihin ja rintoihin.
Ennen kuin tajusin, olin lupautunut.
Että ihminen voi olla höynäytettävä. Kyllä siellä nyt varmaan nauretaan partoihin ja rintoihin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Täälläkin nauretaan, mutta ihan vähän vaan ja sillä tavalla kiltisti ;-)
VastaaPoistaEn tiedä, minua radiohaastateltiin joulublogini takia. Ja kertonut siitä 300 henkiselle yleisölle, tontuista.
VastaaPoistaNo hyvä kun voin tarjota naurunaiheita Millan.
VastaaPoistaHannele, joulu ja tontunut taitavat tosiaan kiinnostaa ihmisiä. Minä en osaisi kertoa muusta kuin omasta tonttuilustani vaan.
Kiva kun kuitenkin lupasit.
VastaaPoistaEn usko, että nauravat partoihin ja rintoihin, vaan ovat iloisia siitä, että entinen oppilas tulee puhumaan. Tuskin olisivat muuten pyytäneet.
VastaaPoistaNo joo Tirlittan. Mutta siis että toi kehuminen tehosi niin hyvin, sitä tarkoitin. Onhan se vähän naurettavaa.
VastaaPoistaNo joo mm, täytyy nyt sitten yrittää keksiä jotain sanomisen arvoista.
Kehuminen tehoaa aina itse kuhunkin;)
VastaaPoistaTerveisin Tirlittan
Omassa perheessäni on yksi puhelinmyyjä. Hän käsittelee ihmisiä kuin notkeaa vahaa. Hänen taitonsa on osittain luontainen, osa siitä on saatu kovan työn kautta.
VastaaPoistaOnnea ja menestystä hommaan, Kirsti.
Myyminen on syntymätaito. Minulla sitä ei ole - olen tekijä, en myyjä - mutta viime laman aikaan elätin itseni jotenkuten kelvollisesti 2-3 vuotta myymällä puhelimessa kosmetiikkaa, Se oli kauheaa. Tuijotin joskus puhelinta 15 minuuttia ennen kuin uskalsin tarttua siihen.
VastaaPoistaNo, löysin sitten muita hommia, muun muassa erään yhdistyksen kirpputorin pidon. Se oli hauskaa - pystyn myymään silmästä silmään. Valitettavasti yhdistyksellä oli hyvin vähän rahaa ja krooninen pula kaikesta. Mieheni, jolla on monia syntymälahjoja, pystyy myös myymään vaikka Pitkänsillan viidessä minuutissa. Hän joskus nauroi minulle ja heikoille myyjän kyvyilleni. Loukkaannuin, tietysti, vaikka hän olikin oikeassa. Huomautin, että olin kuin olinkin saanutkokoon vuokran ja ruuan tällä epäkelvolla myynnilläni.
Sitten tuli se päivä, jolloin yhdistyksell ei todellakaan ollut rahaa A4-paperiin eikä kirjekuoriin, ja jäsenlehti (jolla tienattiin ilmoitusrahoina vuoden tulot ja jota tein erittäin pätevästi)oli vähällä jäädä jumiin. mieheni tarttui puhelimeen. Siinä oli virtuoosi työssä. Hän selasi hetken puhelinluetteloa, soitti neljä puhelua ja hankki yhdistykselle kaiken tarvittavan paperin, kirjekuoret, printtivärin ja jääkaapin. Viimeksi mainittua hän harmitteli; oli tarkoitus saada uusi kopiokone, mutta irtosi vain hyvä, vähän käytetty jääkaappi. Silloin tiesin, mitä oikea myyjä on.
Tällainen blogi löytyi. Jotkut näistä voivat kirjoittaa samanlaisia romaaneja kuin Sinä.
VastaaPoistaBlogisisko
Ei me naureta! Ollaan tyytyväisiä, että saadaan muutakin näkökulmaa kuin iänikuisia (anteeksi) sotamuistoja. Toivottavasti, siis.
VastaaPoistaVille Niinistö piti viime vuonna hyvän ja raikkaan puheen moniarvoisesta Suomesta, josta voi olla iloinen ja ylpeä. Ei sen perään voi tulla taas jotain mitäänsanomatonta ja ankeaa rintamalinjamuistelua. Niin tärkeä asia kuin sota olikin.
Hei Hanna! Yritän skarpata. Ja kiitos vaan kutsusta, onhan se kunnia.
VastaaPoistaJaa, kiitos linkistä Blogisisko!
Mette, kyllä hyvä myyjä on monessa paikassa kultaakin kalliimpi olento. Vastahakoisesti ihailen näitä ihmeihmisiä.
Kiitos Kirsi:-)
Pari vinkkiä:
VastaaPoistaa) Siirrä puhe palkkioon. Sano että et ole halpa.
b) Teippaa puhelimen viereen A4, jossa teksti EI!
Sedis, koska tämä nimipuoli kronklaa tässä huomautuksella: "Pyyntöäsi ei voitu käsitellä. Yritä uudelleen."
Kiitos vinkistä Sedis, täytyy olla tarkkana seuraavalla kerralla.
VastaaPoista