Sinänsä elokuva oli kotimaiseksi jopa hauska, ei siinä mitään. Ja onhan se hienoa, että vielä tehdään sellaisiakin elokuvia joissa ei ratsasteta, eikä rahasteta seksillä. Mutta jotenkin kiinnostavaa silti, että se moraalinen ryhtiliike tulee elokuvan tekijöille juuri tässä kohtaa, kun kerrotaan huoran hommiin ajautuvasta miehestä.
Ja miehen kohtalohan oli elokuvassa hirmuinen. Ei sitä itsetunto kestä millään, että mies joutuu rumien naisten vuoteeseen lohduttajaksi rahapulan vuoksi.
Tekstit
Muisto muutaman vuosikymmenen takaa: Jean Luc Godard'in Elää elämäänsä (Vivre sa vie) esitti naishuoran seksin jokseenkin tylysti ja epäkiihottavasti. Eipä ollut happy endiä siinäkään.
VastaaPoistaLiisa
Niin joo. Minä en ole koskaan jaksanut katsella yhtäkään Godardia loppuun asti, mutta voin kuvitella ettei ollut mieltä ylentävä...
VastaaPoistaTämä menee nyt elokuviin nähden vähän sivusta, mutta TV-sarjoissa olen ihmetellyt paria asiaa.
VastaaPoistaToinen on nyt iltapäivisin esitetty Clarence Streetin lääkäriasema, jossa useaan kertaan ovat ihan normaalit ja kunnialliset ihmiset hoitaneet homman pystypanona kantakapakan viereisessä kujassa tiiliseinää vasten. Kerran tosin ehtivät talonsa eteiseen asti. Ensinnäkin sen luulisi olevan äärettömän epämukavaa, ja toiseksi, kapakan auki ollessa, kuvittelisin katselijoita riittävän. Onko tämä jotenkin irlantilainen tapa osoittaa televisiossa suurta intohimoa vai peräti normaali irlantilainen tapa rakastella?
Toisaalta useissa sarjoissa pari on peiton alla tai nousemassa sieltä ja miehellä on pitkät housut jalassa. Jopa farkut. Taas vaikuttaa vähintäänkin epämukavalta. Täm on erityisesti amerikkalainen tapa, mutta myös englantilaisissa sarjoissa. Ja naisetkin näyttävät hoitavan panohommat rintaliivit päällä. Kun kohtausten muuten esitetään olevan perin intohimoisia (eli ei Disney-direktiiviä), niin rupean aina hajamieliseksi, kun pohdin toimituksen tekniikkaa.
Olen lukenut, että esimerkiksi Jeremy Irons ei suostu seksikohtauksiin muuten kuin pitkät alkkarit jalassa.
VastaaPoistaKiinnostavaa triviaa anonyymi:-)
VastaaPoistaMette, olen kiinnittänyt huomiota samansuuntaisiin asioihin ja miettinyt, että mikä niissä on takana. Noissa pystypanoissa ehkä käsikirjoittajien mielikuvituksenpuute lähinnä.
Katsoin leffan joskus deeveedeeltä enkä ollenkaan tajunnut tarkastella asiaa tuolta kantilta. Lähinnä minua hätkähdyttivät naiset miesprostituoidun asiakkaina. Tai siis eivät hätkähdyttäneet vaan tuntui että jotenkin noin se voisi mennäkin "Harjaa mun tukkaa tunti" oli jotain sellaista mitä itse voisin toivoa "palveluna".
VastaaPoistaHyvä leffa oli kuitenkin. Kattelin edellisenä iltana jonkin Bruce Willis -sekoilun ja ajattelin, että miljoona kertaa kiinnostavampi asetelma olit tuossa kotikatsomon leffassa.
VastaaPoistaNo joo Saima, noi Brucewillikset on kyllä typeriä. Jäin vaan jotenkin miettimään, että mitä elokuva oikeastaan tuli väittäneeksi maailmasta ja sukupuolirooleista.
VastaaPoistaReine, olihan se hiusten harjaaminen riipaisevaa. Ja sekin, että naiset tuntuivat kuitenkin odottavan jotain muuta kuin varsinaisesti seksiä. Niinkuin perinteisestikin on ajateltu, että eiväthän naiset varsinaisesti seksiä kaipaa, vaan lämpöä ja läheisyyttä, kiimasta viis. Siis näin kun muistelen jotain vanhempieni ja isovanhempieni aikaisia sukupuolielämän ohjekirjasia.
Kävin eilen katsomassa ystävättäreni kanssa tahallista hömppää eli leffan nimi oli The Ugly Truth. Juonen idea oli hauska vaikkakin hiukan jo kulunut; eli mitä miehet ihan oikeasti ajattelevat. Eivät siis naisesta mitään kaunista, vaan seksiä seksiä ja välillä tissejä ja pyllyä. Ja sitä miespuolinen työkaveri naispuoliselle työkaverilleen valaisi ja samalla avitti tämän miehenmetsästyksessä. Tottakai pääpari lopulta sai toisensa mutta...
VastaaPoistaPITKÄSTÄ aikaa jokin leffasankarimies sai mulla sukat pyörimään jalassa. Miehen työtä vähän kotona silmäilin - ei sytyttänyt seksuaalisesti. Aattelin vaan, ettei mua ainakaan kukaan rakastaisi niin paljoa, että alkaisi puolestani mieshuoraksi. Oli jotenkin aika suuri suomalaisen miehen ylistys, joka ei musta ollu kovin realistinen.
Mutta jostakin syystä toi ruma totuus sai täti-ihmisen nahan kananlihalle.
Ikä ei tuo älyä ei. Mut oli kerrankin kiva saada perhosia vatsaan. Niin kävi myös mun ystävälle, ja pahinta...meillä on ihan omat luolamiehet kotona. Jotenkin se leffaversio vaan sytytti...
hohhoijaa
Kirsi
Aijaa Kirsi, vai tollanen elokuva sytytti, pitäisköhän mennä katsomaan. Ei ole älystä niin väliksikään, mutta perhoset on kivoja. Niin, tosta miehen työstä oli kyllä ihan vasitenkin kuoritti pois kaikki mikä olisi voinut naiskatsojassa herättää jotain säväreitä. Ja kuten jo olen sanonut, niin kas kummaa että se häveliäisyys iski just tässä kohtaa.
VastaaPoistaKirsti, ymmärsin itse Miehen työn niin, että vasta, kun mies näytetään huorana, katsoja (lue= mies) saattaa tajuta, ettei se huoran työ taida niin kliffaa ja vapaaehtoista ollakaan.
VastaaPoistaAinakin meillä mies oli aivan järkyttynyt leffan jälkeen ja puhui siitä, miten loistavasti Miehen työssä oli tuotu kaikki naisprostituoidun työhön liittyvät kammotukset esiin, väkivalta, "ja sähän maksat", sänkyyn on mentävä kenen kanssa vaan jne.
No, mieheni on feministi, onneksi.
Tommi Korpelan karuus puhutteli varmasti monia suomalaismiehiä.
Naisroolitukselta olisin odottanut hiukan enemmän syvyyttä, eli miehiä herättelemäänhän tämä elokuva oli tehty.
t. Työtön
Ahaa, en itse ajatellut, että elokuva olisi tehty erityisesti miehiä herättelemään. Voi tietysti olla, että näin on tehty. Itse ajattelin sitä vain viihdetuotteena ja taideluomuksena muiden joukossa. Mietin myös, että toimiiko elokuva noin, kun sanot. Että mies huorana avaisi silmät näkemään kuinka ankeaa huoran elämä on. Jotenkin ajattelin, että elokuvan voi katsoa kyllä niinkin, että miehelle olisi tosi ankea joutua huoraksi, mutta naisiltahan tämä touhu taittuu pienemmillä henkisillä tuskilla.
VastaaPoistaProstituutiota on hyvin vaikea luonnehtia vain yhdestä kulmasta. Olen jossakin elämäni vaiheessa ollut hyvinkin samaa mieltä ajatuksen "prostituutio on sopimustekninen raiskaus" kanssa. Eli rahasta panemisen häpeällisyys liittyy siihen, että ihmiseltä ostetaan pois ihmisarvo. Hänen on - oli hän mies tai nainen - noudatettava toisen määräyksiä, olivat ne sitten kuinka alentavia tai itsemääräämisoikeutta rikkovia tahansa. Tavanomaisesta työsuhteesta - eli sen, missä palkalla ostetaan ihmisen aikaa, ideoita ja läsnäoloa - prostituutio eroaa sikäli, että se tunkeutuu (kirjaimellisestikin) alueille, jotka on tavattu pitää erittäin yksityisinä ja intiimeinä. Tämän takia kyseinen työ on myös tavattu nähdä hyvin halveksuttavana (seksi on juutalais-kristillsen etiikan mukaan vain ja ainoastaan avioliittoon tarkoitettu huvia ja hyötyä - siis lapsia - tuottava toimi, jonka rajoittaminen nimenomaan rekisteröityyn suhteeseen on tukenut tiettyjä yhteiskunnallisia tavoitteita).
VastaaPoistaOlen samaa mieltä Kirstin kanssa siitä, että herra Korpelan loistavasti näyttelemään mieshuoran duuniin ei juurikaan tuntunut liittyvän luksusta tai erotiikkaa. Mielestäni on silti vain ja ainoastaan hyvä, että - oli kyseessä mies tai nainen - oman intimiteetin myyminen esitetään aika perkeleellisen kuluttavana hommana, kaikenlaisten pipipäiden kanssa luovimisena.
Joitakin vuosia sitten eräs maamme päälehdistä teki tutkivaa journalismia mieshuorista. Silloin jo kiinnitin huomiota siihen, että mieshuorista vain murto-osa palvelee naisia. Siksikään "Miehen työ" -elokuvaa ei mielestäni pidä katsoa selkeänä paralleelina naishuorien työhön. Uskoisin, että kun mieshuora palvelee homoasiakasta, se olisi ihan oman elokuvansa aihe. Eikä se olisi välttämättä kaunista katseltavaa sekään.
Sen sijaan, että ihmettelisimme mieshuoruuteen ajautuneen hepun (eräs tervejärkinen henkilö muuten kommentoi, että vähän pöljempikin remonttireiska saisi todennäköisesti silkalla kaakeloinnilla parempaa liksaa kuin tämän leffan wannabe-gigolo) seksikkyyden puutetta, voisimme vaikkapa porukalla arvioida elokuvaa "Pretty Woman". Siinähän kadulla päivystävä lutkaneitonen törmää komeaan ja anteliaaseen miljoonaliikemieheen, joka on totta kai jossain vaiheessa valmis sitoutumaan tähän pikkunokkelaan hutsuun. Amerikkalaisen suurkaupunkikatuvosun elämästä annetaan kuva (niin kuin se ei oikeasti olisi huumeruiskun ja sutenöörin nyrkin välissä tasapainottelua) hauskana harrasteena, jota joka typsyn pitäisi kokeilla, koska aina sieltä voi joku Richard Gere jäädä haaviin.
Anonyymi, yleensä olen tosiaan tottunut näkemään Pretty Woman tyyppisiä elokuvia tästä aihepiiristä. Joka olikin tosiaan harvinaisen ällöttävä raina.
VastaaPoistaOlen ihan samaa mieltä, minunkin puolestani huoran homman voisi kaikissa elokuvissa televisiosarjoissa esittää kammottavassa valossa. Mutta olen myös huomannut, että usein silloinkin kun tätä aihepiiriä kuvataan kriittisesti, kuvauksessa otetaan aiheesta irti kaikki mahdollinen, toisin sanoen esitetään kauniita, laihoja, alastomia naisia kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Minusta oli kiinnostavaa, että tämän elokuvan kanssa toimittiin toisin. Jopa siinä määrin toisin, että tuli pienoinen tendenssielokuvaolo.Siis minulle.