sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Puolueettomuus ja gruusialainen leipä

 Susun kirjamessuraportti.
Tässä hymyilen onnellisena, sillä Kallion ilmaisutaidon lukiolaisilla oli niin hyviä kysymyksiä.

Oli hassua, kun esiintymisen jälkeen eräs nainen tuli sanomaan:

Hei oltiinko me samassa Pietarin junassa viime syksynä? Sinulla oli kainalossa sellainen gruusialainen leipä. Täytyykin lukea kirjojasi, ne kuulostivat niin mielenkiintoisilta!

Tuon edellisen Satumaabloggauksen kommenteissa kyseenalaistettiin ajatukseni, että ystävä ei voisi olla puolueeton. Eikö muka saisi sanoa ystävälle jos hän on väärässä, tai sanoa, että on tämän kanssa eri mieltä, he hämmästelevät.

Ajatelkaa nyt itsekin hiukan. Tietenkin on ihan mahdollista sanoa ystävälle, (ja olen itse monta kertaa tehnytkin niin) että olet väärässä. Olet idiootti, kun teet noin.

Mutta eihän tämä ole puolueettomuutta, jos sanon että ihminen on mielestäni väärässä. Tämä on mitä ärhäkintä kannanottamista ystävän asiaan.

Tiedoksenne: Minulle saa sanoa, että olen väärässä. On moni sanonutkin ja on edelleen ystäväni. Voin joskus suuttua. Voin mököttääkin pitkään. Mutta lopulta lauhdun. Paras ystävä sanookin suoraan, jos tietää minun olevan väärässä. Mutta ystävä, joka sanoo, että ensin pitäisi kuulla se toisen näkökulma (ilman että hänellä on aikomustakaan, saati kiinnostusta selvittää sitä) ei oikeastaan ole ystävä. Hän on jotain muuta. Neutraali tuttava tms. Tietenkin hekin ovat elämässä tosi hyvä olemassa. Olen itsekin sellainen monelle.


Share/Bookmark

8 kommenttia:

  1. Tietenkin saa ja mielestäni pitää sanoa oma mielipiteensä ystävälle. Jos ei voi, silloin tosiaan ei ole kyse oikeasta ystävyydestä.

    VastaaPoista
  2. Ihmisen tehtävä on auttaa ystävää olemaan oikeassa. Kun ystävystyy, ottaa vastaan koko paketin. Olisit saanut laittaa vahvennettuna tuon lauseen, mikä on suluissa. "ilman että hänellä on aikomustakaan, saati kiinnostusta selvittää sitä). Ystävän pitää epäillä, mutta myös selvittää, jos epäilee frendin olevan hakoteillä. On teitysti asiota ja asioita, asioita, joissa ystävä on niin usein oikeassa, että sitä luottaa silmittömästi. Sitten on asioita, joissa itsekin on hakoteillä, joten silloin on kyllä parasta lyödä viisaat päät yhteen ja selvittää asia. Ystävät ovat säästäneet minut lukemattomia kertoja suurilta mokilta, kun ovat sanoneet, että oletko nyt ihan varma. Kyllä se jokus vähän kirpaisee, myöntää Salme

    VastaaPoista
  3. Helmi-Maaria, tosiaan sitä voi pitää yhtenä ystävyyden kriteerinä, että voi puhua suoraan.

    Salme, voi miten kauniisti sanot: Ottaa vastaan koko paketin. Ja sulkuihin pistämäni lause on oikeastaan aika olennainen, tosiaankin. Ystävyys vaatii vaivannäköä.

    VastaaPoista
  4. Helmi-Maarian kanssa samaa mieltä, ja samaa mieltä sinun kanssasi Kirsti. Puolueettomuus on usein hyve, mutta en odota sitä ystäviltäni. Kuvitteellinen tilanne: aviomieheni olisi ilmoittanut pettäneensä minua ja että haluaa erota. Itkisin asiaa ystävälleni. Siinä kohtaa haluaisin ystävän olevan olkapää, joka tukee ja nostaa hetken itkun jälkeen minut jaloilleen - se, että ystävä tuossa kohtaa sanoisi että "tarinassa on kaksi puolta, en voi ottaa kantaa ennen kuin olen kuullut kaikki osapuolet", olisi todella loukkaavaa ja tökeröä.

    Ystäviltä toivoo suoraa puhetta ja suoria sanoja, mutta myös sitä, että joskus vaikeina hetkinä löytyy kuunteleva korva. Pelkkä kuunteleva korva, ilman ajatusta puolueettomasta suhtautumisesta ja analysoinnista.

    VastaaPoista
  5. Joo, se on selvä, että jos toinen korostaa sitä, että "asialla on kaksi puolta" niin hän ei ole sinun puolellasi. Tai toinen selitys on, että hän on juuri lukenut jonkun ihmissuhdeoppaan ja on yli-innokkaana muistelemassa sen viisauksia, mutta jälkimmäinen pätee harvoihin ihmisiin.

    VastaaPoista
  6. Hyvä esimerkki Rooibos. Aviokriisin keskellä ei tosiaan paljon auta, jos ystävä muistuttaa, että petetty aina jotenkin on myös itse syypää siihen, että hänet jätetään.

    Satu, ihmissuhdeoppaat taitavat olla aika myytyjä, joten mistä sen tietää, ehkä nämä loistavat ajattelijat ammentavat niistä tietonsa.

    VastaaPoista
  7. Ihan hyvä tarkennus, toteaa hän joka on aika ajoin ääneenkin pohdiskellut että ei se toinen osapuoli välttämättä ihan puhdasta ilkeyttään ole niin-ja-noin toiminut vaikka siitä ystävästä siltä tuntuisikin...

    VastaaPoista
  8. Juu, ja siis enemmänhän ihmiset voisivatkin ääneen sellaisia pohdiskella.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!