Tiede on koira, johon meidän sokeiden kannattaa luottaa. Professori Puolimatka puolestaan haluaisi sokean ohjaavan koiraa. Jos ihmiskunta olisi sitä menetelmää seurannut, istuisimme nyt täällä Porthaniassa päreen valossa ja debatoisimme siitä, kuinka monta enkeliä tarvitaan taivaallisten sfäärien liikuttamiseen, toteaa Kari Enqvist Skepsiksen muutaman vuoden takaisessa jutussa.
Tämäkin erottaa minut skepsistyypeistä. Minusta siinä ei olisi mitään vikaa, jos me nyt istuisimme päreen valossa pohtimassa enkeleitä. Keksin monta hyvää puolta tässä vaihtoehdossa. Meillä ei esimerkiksi olisi nyt Talvivaaran aiheuttamia ympäristötuhoja, eikä tarvitsisi surra lehmänhännän lailla laskeneita osakekursseja.
Toinen hyvä puoli olisi, että alkeellisesti kehittyneiden joukkotuhomenetelmien vuoksi ihmisiä ei pystyttäisi tappamaan niin tehokkaasti kuin on tapahtunut atomipommin ja vastaavien merkittävien innovaatioiden keksimisestä lähtien. Nirrin saisi pois vain jollakin teräaseella. Jos olisi pyssyjä, niitä olisi vain vähän ja ne olisivat harvojen ulottuvilla.
Voi olla, että elinikä olisi lyhempi kuin nyt, mutta kun puuttuisi kaikenlainen mainio televisio- ym. viihde, se tuntuisi pidemmältä.
Tuo sitaatti siis löytyi, kun googlettelin tuossa Tapio Puolimatkaa (Jolle siis olen myöntänyt Kirjailijan häiriöklinikan maanmainion Vuoden 2012 Toisinajattelijapalkinnon). Ei uskoisi, että niin fiksu ja sivistynyt mies kuumentaisi tunteita niin kovasti. Sarjakuvataiteilija Jarlakin näyttää unohtaneen humoristisuudensa kun kommentoi Puolimatkan argumentaatiota. Mikä on söpöä, koska niin tärkeää kuin huumori onkin, on joskus syytä olla myös tosissaan.
Tekstit
Länsimaisessa tiedekäsityksessä huomionarvoista on se, että on kysymyksiä joita se ei määritelmällisesti käsittele, esim. kaikki moraaliset kysymykset (Humen giljotiini, siitä miten asiat ovat ei voida johtaa sitä miten asioiden pitäisi olla).
VastaaPoistaJa nykyisessä järjestelmässä näkyy sitten olevan muodissa ulkoistaa tieteen moraaliset kysymykset vapaalle markkinataloudelle joka ratkoo niitä kvartaalitalouden näkökulmasta.
Tulos: Talvivaara ja paljon pahempia paskoja.
Eipä silti, en minäkään arvosta kreationisteja, siteeraan mieluummin paavi Leo Kolmattatoista: Raamatusta ei pidä etsiä luonnontieteellisiä faktoja.
En minäkään ole kiinnostunut kreationismista.
VastaaPoistaPuolimatkan kirja ei mielestäni ole kreationismin (niinkuin kreationismin olen ymmärtänyt tähän asti) puolustamista, vaan hän käy siinä läpi länsimaisen tieteen kehityksen filosofiset perusteet. Oletan, että filosofian tohtorilla on tähän riittävä kompetenssi.
Katselin videotallenteen, jossa hän debatoi aiheesta toisen filosofin Jussi Kotkavirran kanssa. Mielestäni ydinkohta on Puolimatkan väitteessä, että kaikki tieto ja siis myös tiede vaatii meiltä uskoa. Hän ei näe periaatteellista eroa uskonnollisen uskon ja muun uskon välillä. Kotkavirta taas tekee näiden välillä selkeän eron. Koen kuitenkin, ettei Kotkavirta tuossa keskustelussa kyennyt perustelemaan mikä se ero on. Tällä en tarkoita, etteikö hän pystyisi tätä asiaa perustelemaan, mutta tuosta keskustelusta se ei tullut minulle selväksi.
http://vimeo.com/10307606
"Toinen hyvä puoli olisi, että alkeellisesti kehittyneiden joukkotuhomenetelmien vuoksi ihmisiä ei pystyttäisi tappamaan niin tehokkaasti kuin on tapahtunut atomipommin ja vastaavien merkittävien innovaatioiden keksimisestä lähtien."
VastaaPoistaJoo, mutta ihmisiä kuolisi varmaan paljon nykyistä enemmän nälänhätään, sairauksiin, synnytysvuoteelle (sekä äitejä että vauvoja) jne. Tulos voisi olla plusmiinus nolla.
Mun mielestä tämä on Enqvistiltä oleellinen pointti:
"– Johtaako tiede ateismiin? Kysymys on sellainen, jonka vain uskonnollinen fundamentalisti voi esittää. Kysymys on mieletön ja kertoo, ettei sen esittäjä ymmärrä, mitä tiede oikeasti on."
Tiede ja usko ei ole ristiriidassa keskenään, piste. Lisäisin vielä, että mun mielestä tuollaisen kysymyksen esittäjä ei myöskään tiedä mitä USKO oikeasti on.
Tieto voi vähentää taikauskoisten tapojen ja jumalien tahdoksi tulkittujen valmiiden elämänohjeistojen tarvetta, mutta henkisyyttä ja sen kaipuuta tieto - tai edes tiede - ei ihmisestä poista. Mutta tietysti joillekin "uskoville" nimenomaan se tapoihin takertuminen, ja erityisesti sen vahtiminen, että MUUT noudattavat ko. tapoja, on tärkeämpää kuin mitä ihmisen sisällä ja sielussa tapahtuu.
Tieteellä voidaan myös poistaa pelkoa.. toki myös lisätä sitä. Pelkoahan käytetään aseena usein näissä kiihkeimmissä uskonnon haaroissa. En ihan täysin vielä ymmärrä sitä mihin "uskontoa" tarvitaan, uskon kyllä ymmärrän, kyllä minullakin uskoa on johonkin, mutta se on nimenomaan henkilökohtaista ja hiljaista. Puhdasta uskoa. Jos sellaista nyt on.
VastaaPoistaKyllä ihmiskunnan tuhoaa senkaltaiset markkinavoimat jotka uskovat randilaiseen talousfilosofiaan. Talvivaara on vain yksi sen ilmentymistä.
VastaaPoistaPuolimatka jankuttaa, on kuin fundamentalisti uskovainen, siksi hänen toisin ajattelunsa on löyhää. Yksi uskontokunta ei voi olla ainoa oikea, ei tieteellisessä ajattelussakaan ole vain yhtä totuutta. Paitsi fundamentalisteille, tietenkin.
Oletko anonyymi lukenut Puolimatkaa. Ei voi kyllä löyhäksi sanoa. Mutta toki voi esittää kritiikkiä hänen näkemyksiään kohtaan. Sen olisi kuitenkin hyvä olla vähän täsmällisempää, kuin sanoa "löyhäksi".
PoistaHänen toisinajattelunsa ei ole toisin ajattelua. Fundamentalismi ei oikein kolahda minuun.
PoistaNiin juu, ainahan voi pyrkiä leimaamaan toisia joillakin mukavilla sanoilla. Fundamentalisti on yksi sellainen sana, narsisti toinen. Anna koiralle ruma nimi ja hirtä se, niin sillähän siitä pääsee tyyppinen ajattelua siis.
PoistaLuonnontiede (science) ei ole ainoa tiede, vaikka jotkut luonnontieteilijät näyttävät niin ajattelevan ja ovat haljeta pöyhkeydessään. Enqvistin kaltaiset ilkeyksiä jatkuvasti suoltavat tiedemiehet pilaavat oman alansa maineen.
VastaaPoistaMinusta aika monet muutkin ajattelevat, että luonnotiedo on ainoa tiede, koska se on tuottanut nämä tekniset innovaatiot. E:n ilkeydestä en tiedä, mutta olen itse ajatellut, että keskittyminen luonnontieteeseen ainoana varteenotettavana tieteenä on ajatteluvirhe, ja se näkyy niissä ongelmissa, joita maailmassa on.
PoistaLääketieteestä ja sosiaalitieteistä voitaisiin kai jo sanoa ihan samaa, koska niissä on alkanut elää aika vahvana esimerkiksi eugeniikka ja monet muut aika merkilliset ajattelutavat.
PoistaAnu, nyt en muista lähdettä, mutta joku oli laskenut ihmisiä kuolleen 1900 luvun aikana enemmän kuin koko siihen astisessa maailmanhistoriassa yhteensä. Ihmisiä ylipäätään olisi paljon vähemmän, jos meillä ei olsi tätä kehittynyttä teknologiaa. Siteeraamastasi kohdasta olen tietysti samaa mieltä. Itse vain heräsin taas kummastelemaan sitä, kuinka ongelmattomasti ajatellaan valtavana edistyksenä kaikkia näitä luonnontieteellisiä saavutuksia, vaikka juuri ne ovat ajamassa maailmaa umpikujaan. Täällähän me nyt ollaan hukkumassa paskaan ihan sananmukaisestikin kohta.
VastaaPoistaAnne, pelkoa käytetään siellä ja täällä. miten paljon meidän uutisvälityksemmekin pyrkii tahallaan tai tahattomasti lietsomaan pelkoa. Ja mihinkö tarvitaan uskontoa? Mihin tarvitaan urheilukisoja ja rock-konsertteja. Eikö voisi kotona pistää napit korvaan ja kuunnella hiljaa itsekseen? Siis tarvitaan siihen, että ihminen on sosiaalinen, ei tykkää olla yksin. Se kaipaa päästä kimppaan niiden kanssa jotka ovat kokeneet jotain samaa.
Tuo ensimmäisessä virkkeessä esittämäsi on yleinen virhekäsitys, intuitiivisesti helppo uskoa, mutta ilmeisesti ei sittenkään tosi:
Poistahttp://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_who_have_ever_lived
Toisaalta, muuttaako se loppu-/välipäätelmää? Kaikki me kuolemme joka tapauksessa, ja sadan vuoden päästä ihmisiä on taas paljon vähemmän, jos sitäkään.
"Itse vain heräsin taas kummastelemaan sitä, kuinka ongelmattomasti ajatellaan valtavana edistyksenä kaikkia näitä luonnontieteellisiä saavutuksia,"
PoistaSun pitäisi seurata vähän laajemmin tieteeseen liittyvää keskustelua. Ei asiaa pidetä yksioikoisen ongelmattomana, vaan myönnetään kehityksen tuomat ongelmat ja pyritään vastaamaan niihin.
Ja jos saa sanoa, tai sanon vaikkei saisikaan, niin jos ei katsota välinettä vaan motiivia, niin uskonto on aika moninkertainen ihmisten tappaja tieteeseen verrattuna. Kukaanhan ei käytä pommia vain siksi että se on keksitty, vaan taustalla on jokin muu syy, joka on paljon vanhempaa perua kuin nykytiede.
Fundamentalismi on tietenkin aina yhtä vastenmielistä, oli aihe mikä tahansa.
Viittasin tuossa kommentissa Enqvistin kommenttiin, hän lienee jonkin sortin tiedemies. En ole tieteen tekijä itse ja siksi voin seurata tieteellistä keskustelua vain siinä määrin kuin se ilmenee populaarissa mediassa. Onko totta, että uskonto on moninkertainen tappaja? Kuka lienee tehtynyt laskutoimituksen? Tietysti joku voi kertoa, että pommin tipauttamisella Hiroshimaankin oli aikanaan jonkin uskonnollinen motiivi. Jolloin joudumme pohtimaan, että miten määrittelemme uskonnon. jne.
PoistaAnonyymille piti vielä sanoa, että se lienee kuitenkin selvää, ettei atomipommin mahdollistamiin massatuhoihin ole ihmiskunnassa kyetty ennen kuin luonnontiede kypsyi riittävästi. Luonnontiede on muutenkin mahdollistanut niiden ongelmien syntymisen, joiden keskellä nyt kärvistelemme. En vastusta luonnontiedettä, mutta ajattelen että se tarvitsisi väkevän vastavoiman, joka pitäisi sitä vähän kurissa. Tämä vastavoima on puuttunut ja puuttuu.
Poista"Viittasin tuossa kommentissa Enqvistin kommenttiin, hän lienee jonkin sortin tiedemies."
PoistaJoo, mutta yksittäinen tiedemies ei ole "tiede". Ihan kuten yksittäinen uskova ihminen ei ole "uskonto".
"Onko totta, että uskonto on moninkertainen tappaja?"
Tarkoitin sitä, että historian mittaan uskonto on todennäköisesti motivoinut paljon useampia hirmutekoja kuin tiede, en varsinaista "body countia".
Äh, mutta enhän minä puhunut "tieteestä" vaan käytin passiivia. Passiivin käyttö on aina tietysti ongelmallista, mutta omassa mielessäni niputtuivat yhteen nämä Enqvist-Valtaoja-Kamppinen tyyppiset suuret ajattelijat, jotka aina julkisuuteen päästyään puhuvat siitä miten luonnontiede on ratkaissut tai tulee ratkaisemaan kaikki ongelmat.
PoistaAnu, ajattelet nyt politiikkaa, joka uskonnon varjolla on tuhoava voima. Ja on tuhoava voima myös ilman sitä uskontoa. Uskonto ilman politiikkaa sen sijaan on useimmiten aika sympaattinen ilmiö.
PoistaMiksi tieteeseen olisi sekoitettava aktiivisesti vain yksi uskonto?
PoistaJos olisin henkeni hädässä, hyvin sairaana päivystyspoliklinikalla, niin en haluaisi, että paikalle saapuisi lääkäri jonka ensisijainen usko on usko yhden ja tietyn uskontokunnan Jumalaan vaan lääkäri jolla on vankka tietämys omasta tieteenalastaan ja joka osaa sen pohjalta auttaa. Hän toki saa olla uskovainen, mutta se ei minua kyllä auttaisi. Saattaisi ehkä jossain tapauksessa tuoda vähän lohtua, mutta ei parantaisi minua.
Lääkäri on tieteen harjoittaja auttaessaan sairaita.
Tosin, alamme olla jo sellaisessa yhteiskunnassa, että Jumalan saapuminen paikalle on ehkä joskus todennäköisempää kuin lääkärin.
"Tosin, alamme olla jo sellaisessa yhteiskunnassa, että Jumalan saapuminen paikalle on ehkä joskus todennäköisempää kuin lääkärin."
PoistaHehheh, kiitos tästä!
Mutta se mitä ylempänä kirjoitat menee asian vierestä, käsittääkseni.
Joo hdcanis, puhuin motiiveista, myös näennäis-. Mutta politiikkaa ja tiedettä tehdessä on edes yritettävä perustella asioita vähän yleispätevämmällä tasolla kuin "koska minun jumalani on tätä mieltä".
PoistaVaikka sama se loppupeleissä, käytelläänkö uskontoa vai politiikkaa vai tiedettä, omat haluthan siinä pohjalla on. Sepä onkin miljoonan taalan kysymys, miksi jotkut ylipäätään haluavat sanella elämisen ehdot kaikille muillekin, vaikka väkisin.
Kuinka niin vierestä? Jos lääkäri kieltäytyisi esimerkiksi auttamasta vakavasti sairasta vedoten siihen ettei hänen jumalansa salli hänen tekevän esimerkiksi tarvittavaa leikkausta, niin lääkärinä hän ei toimisi ammattieettisesti oikein.
PoistaNykyinen terveydenhoitosysteemi vaikuttaisi kyllä työllistävän entistä enemmän enkeleitä ja muitakin henkiolentoja.
Anu, hyvä kysymys tuo viimeinen. Sen johdosta, miksi sinä kirjoitat kirjoja?
PoistaTiedehän (siis oikea tiede) on usein aika haluton perustelemaan yleispätevämmällä tasolla. "Mitä seurauksia Anun kirjoista on?" on tieteen kysymys kuten myös "Miten Anun kirjojen myynti maksimoitaisiin?" (mahdollisesti vaikeita vastata mutta kuitenkin tieteen piirissä hyväksyttäviä). "Pitäisikö Anun kirjoittaa kirjoja?" sen sijaan ei ole tieteen kysymys, siihen pitää etsiä vastaus muualta.
Politiikankin perusteluista en jaksa olla vakuuttunut, tärkeimpänä perusteena tuntuu olevan äänisaaliin maksimointi seuraavissa vaaleissa ja poliittisten vastustajien kanssa eri mieltä oleminen asiasta riippumatta (varsinkin jos ollaan eri puolella hallitus-oppositio-linjaa). No, siinä missä markkinatalous elää kvartaaleissa niin poliitikko elää vaalikausissa, ja onhan se sentään parhaimmillaan 16-kertainen ajanjakso eli suhteessa parempi.
Ja vastaavasti, aika harvassa taitavat olla ne uskonnolliset ajattelijat jotka perustelevat "koska minun jumalani on tätä mieltä"...
Anonyymille, en tiedä mihin viittaat, mutta et ainakaan asiaan, josta on puhe tässä ketjussa.
PoistaJa miksi joidenkin pitää päästä sanelemaan elämisen ehtoja muille? Koska joka tapauksessa jotkut määräävät yhteiskunnassa. Jos se en ole minä, se on joku toinen. Siksi olisi tietysti minun kannaltani parempi, jos se olisin minä. ..
"Anu, hyvä kysymys tuo viimeinen. Sen johdosta, miksi sinä kirjoitat kirjoja?"
PoistaÖö, miten tämä liittyy aiheeseen? :) Vai meinaatko sitä että ihmiset nyt vaan haluaa tehdä eri asioita, jotkut kirjoittaa kirjoja ja toiset sanella miten pitäisi elää?
"Koska joka tapauksessa jotkut määräävät yhteiskunnassa."
Tämä on tietenkin totta, mutta tuo kysymys koski vähän laajempaa aluetta kuin pelkkää politiikkaa. Siis että miksi joillekin ei riitä jos sovitaan että toisia ei saa lyödä eikä tappaa, eikä toisten omaisuutta saa rikkoa eikä varastaa yms. vaan halutaan kontrolloida myös ihan sivuseikkoja, vaatevalinnoista puolisonvalintaan.
Joo tiedän että tällä on pitkät perinteet ja "ihmiset nyt vaan on sellaisia" jne, mutta kyllä se silti jaksaa ihmetyttää ;)
Lähinnä siis että pyrkimys vaikuttaa muiden ihmisten ajatteluun ja toimintaan tuntuu kummittelevan monen kirjailijan motiiveissa, ehkä eri mittakaavassa kuin poliittisilla puolueilla tai uskonnollisilla profeetoilla mutta kategorisesti samana...
PoistaRaha on tietysti myös hyvä motivaattori (mutta silloin miksi kirjoittaa suomeksi lanua eikä englanniksi pehmopornoa?)
Olen hätkähtäen huomannut saman, että jollakin tavalla sitä tosiaan haluaa vaikuttaa lukijaan. Siitä saa jonkin tyydytyksen jopa silloin, kun lukija tyrmistyy. Mitä englanninkieliseen pehmopornoon tulee, niin minulla se tyssää jo kieleen. Mutta ei se kyllä enää oikein taittuisi muutenkaan, kyllä siinä johonkin outoon sisäiseen ristiriitaan joutuisi, jos siitä alkaisi leipäänsä vielä repiä...
Poista"Ihmisiä ylipäätään olisi paljon vähemmän, jos meillä ei olsi tätä kehittynyttä teknologiaa."
VastaaPoistaIkävä sanoa näin, mutta teknologia voi mahdollistaa vielä monia tuhoavia tekoja, siis todella tuhoavia. Nyt me vasta vähän kärvistellään tietokoneiden kautta leviävien pikkuvirusten ja muiden kanssa, mutta nekin kehittyvät kaiken aikaa. Ihan vähän aikaa sitten oli mm tietokonehyökkäys Virossa. Sulkivat kaikki tärkeimmät (pankit ja valtion virastot yms.) kohteensa, ja oliko se nyt vuorokaudeksi vai miten se oli, en muista.
Niinpä. Jos ihminen pystyy tekemään jotain, hän myös tekee sen, seurauksista piittaamatta. Siis joku tekee, vaikka me emme tekisikään.
PoistaJokainen meistä on hajoittanut jotain, vain nähdäkseen mitä tapahtuu tai "mitä se on syönyt?". Luominen ja tuhoaminen ovat osa meitä. Jotkut vaan ovat siinä pelottavan paljon tehokkaampia kuin toiset.
VastaaPoistaVoiman ja väkevän vastavoiman laki tuottaa tulokseksi, että kiistat eskaloituvat?
VastaaPoistaKyllä minulle kelpaisi sellainen välimuoto, jossa "luonnontieteestä" (vai liekö kyse jostain muusta?) ei puristettaisi irti kaikkea tuhovoimaa, eikä vastaavasti luonnonvaroista kaikkea intuitiivisen "riskianalyysin" puitteissa mahdollista (ja vähän yli), vaan voitaisiin viisaudella nauttia sekä päreen valosta että luonnontieteen hedelmistä.
Tuskin se kuitenkaan luonnontieteen vika on, että ihminen on (mitä on). Yhtä hyvin voisi kai sanoa, että ihmisten seksinnälkä (lisääntymisvietti, lapsiperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä, kulttuuris-historiallis-uskonnollinen perhekäsitys) on syynä siihen, että meillä on nykyään niin paljon ihmisiä (jotka törmäävät toisiinsa ja luonnon rajoihin).
Mistä väkevää vastavoimaa sille?
Vai olisiko pikemminkin niin, että tarvittaisiin keskinäisen väkevöinnin sijaan pikemminkin jotain mietoa?
Jaa no, onhan meillä politiikassakin oikeisto ja vasemmisto jne, ja toiveena on, että syntyy parempaa jälkeä kun ei kukaan pääse yksin määräämään. Voi tietenkin olla ja varmaan onkin, että oikeasti se on rahan valta ja kapitalismi, joka sitä vastavoimaa tarvitsee. Eipä kai luonnontiede yksinään pahaa tee, vaan sen erilaiset kaupalliset ja aseteolliset sovellukset. Perun siis vähän sanojani, mutta en paljon.
VastaaPoistaNiin juuri. Totalitarismi on yksinvaltiutta ja demokratia on moniäänistä, moninäkökulmaista. Demokratia ja sen toteutumat ovat hankalampia kuin yksinvaltius.
VastaaPoistaIhmisessä voi, vaikka olisi demokratian puolella, samanaikaisesti silti elää kaipuu siihen, että tulisi yksi (jumala, pomo, ylipäällikkö, auktoriteetti, johtaja) joka päättäisi puolestamme.
Esimerkiksi jonkin Talvivaaran suhteen en voi oikein muuta tehdäkään, kuin toivoa, että joku päättää asian puolestani. Pitääkö toiminta tehtaassa käynnistää, jotta jäteongelma saataisiin hallintaan, kuten yhtiön pomo sanoo. Vai eikö missään nimessä saa käynnistää, kuten ympäristöviranomaiset sanovat. Minun pitää nyt vain sokeasti luottaa jompaan kumpaan. Millä perusteella? ei millään, paitsi entten tentten.
VastaaPoistaNiin, sinä puhut legitimoidusta vallankäytöstä, joko viran puolesta tai omistusoikeuden kautta syntyneestä vallasta. Poliitikkojen valtaoikeudet perustuvat äänestäjän luovuttamaan vallankäyttöön.
VastaaPoistaSinä tai minä (ellet kuulu Talvivaaran osakkeenomistajiin, heh) emme voi päättää, voimme vain ilmaista mielipiteemme tästä asiasta ja se joko otetaan huomioon tai sitä ei oteta.
Talvivaaraan liittyy myös lakiin ja asetuksiin liittyviä asioita, siksi siitä on (kaiketi?) tehty rikosilmoitus. Sen ympärillä on monia toimijoita ja asiantuntijoita.
Kun vallassa olevat tekevät virheitä niin mitä me voimme tehdä? Se on hyvä kysymys.