keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Taidetta

En tiedä olisinko minä pysähtynyt Bryan LeBoeufin maalausten vuoksi, ellen olisi eilen sattumoisin katsonut elokuvaa, jossa niillä oli oma pieni roolinsa. Elokuva oli Ps. Ei se kuuluisampi joka perustuu kuuluisan esikoiskirjailija Ahernin kuuluisaan teokseen, vaan pelkkä Ps, jonka pääosassa on Laura Linney. Linney näyttää iloiselta naapurintytöltä, mutta sitten kun katsoo tarkemmin huomaa hänessä pienen varjon, sellaisen joka vihjaa että meillä kaikilla on salaiset surumme, mutta selviydymme niistä huolimatta.

Elokuva oli kielletty alle 15 vuotialta, mikä sai odottamaan rajua väkivaltaa, tai vaihtoehtoisesti seksiä, kumpaakaan ei tullut. No oli jonkinlainen yhtyminen kyllä, mutta vaatteet päällä ja kaikin puolin siveästi. Tai ehkei sittenkään, koska nainen oli 39 ja mies parikymppinen taideopiskelija.

Mutta siis LeBoeufin kuvia vilahti ruudussa ja jokin minussa värähti soimaan sillä tavalla jonka luulin jo kadottaneeni, ehkä tapahtui jonkin asteinen lumoutuminen, joka nyt toistui tässä tietokoneen ruudun ääressä kun aikaa säästelemättä googlettelin ympäriinsä löytääkseni nuo kuvat. Jotkut niistä herättävät minussa uskonnollista hartautta, tunteen siitä että ihmiselämä on pelottavaa ja pyhää, että me olemme ihmeellisiä ja hukassa.

Share/Bookmark

4 kommenttia:

  1. Kiitos Kirsti !

    Katselin pitkään näitä Leboeufin maalauksia ja ne ovat todella vaikuttavia. Tuntuu kuin jokaisessa kuva kantaisi isoa kertomusta, ja vaikka katsoo pysäytettyä kuvaa/maalausta niin tulee sellainen olo että se liikkuu, jokin siinä liikkuu. Ne ovat samanaikaisesti unenkaltaisia ja aivan kuin joku olisi vain sattumalta napannut valokuvan jostain aivan arkisesta tilanteesta.

    Taidan painua takaisin katsomaan. Kiitos.

    VastaaPoista
  2. Huh. Tekeekö joku vielä tuollaisia nykyään. Ne saivat myös minun henkeni salpautumaan.

    VastaaPoista
  3. Aivan Hirlii, mistä se unimaisuus oikein tulee. Ja siis sattumanvaraisuuteen tuntuu kätkeytyvän jotain ihmeellistä.

    Se oli minullakin ajatus, Millan. Että tekeekö joku vielä tällaisia. Siellä on yksi lentokenttäkuva, josta minulle tuli mieleen Enckelin alttaritaulu Tampereen tuomiokirkossa.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!