Oma esiintymiseni oli Tuija Lehtisen kanssa. Ennen lavalle nousua havahduimme haastattelijan johdolla pohtimaan miksi meidät aina niputetaan yhteen. Yhtäkkiä asia näyttäytyi mysteerinä. Mutta elämä on toki täynnä monenlaisia kummallisia asioita.
Tuijalla on tapana napata aiheita, jotka oikeastaan kuuluisivat minulle. Hän meni tekemään nuortenkirjan blogeista joitakin vuosia sitten, nyt hän oli keksinyt romaaninsa ympäristöksi nappikaupan, johon aiheeseen minulla aika järkyttäväkin suhde. Tätini oli nappikauppias, eikä hänelle käynyt kovin hyvin.
Olen tietoinen siitä, että uskottavuuteni kirjailijana olisi vaatinut kuvareporttaasia kirjamessuilta heti tuoreeltaan, mielellään kumpanakin päivänä. Sillä tavalla olisin voinut myös osoittaa, että kyllä blogit sentään ovat merkittävää kulttuurikansalaisjournalismia, eivät pelkää tyhjäpäiden pörinää.
Taloyhtiö kävi pari viikkoa sitten myrkyttämässä ampiaispesän. Sen jälkeen jostain salaperäisestä lähteestä tunkeutuu tähän kirjoitusnurkkaani henkitoreissaan olevia ampiaisia, jotka makaavat selällään paperieni päällä ja surisevat vimmaisesti. Minulla on aikalailla samanlainen olo.
Tekstit
Voi sinnuu Kirsti :)
VastaaPoista-lentsu
Olotilan ymmärrän hyvin, tässä kipuillessani teoreettisen kirjallisuudenopiskelun käsiteviidakossa. Myötätuntoa!
VastaaPoistaKiitoksia!
VastaaPoistaAnnat ymmärtää, että messuilla oli jotenkin kakkamaista. Mitä ikävää siellä sitten oikein tapahtui?
VastaaPoistaItse olen ollut kirjamessujen esiintyjänä neljästi, eikä se niin hirveää ollut. Väsytti kyllä jälkeenpäin, mutta se ei ollut messujen vaan paremminkin tarjoilupuolen vika.
van Vaari
Hauskaa kuulla tuoreita terveisiä Turun kirjamessuilta.
VastaaPoistaAnna, joidenkin virkumpien ihmisten blogeista varmaan saisit kattavammat terveiset.
VastaaPoistaVan Vaari, kakka on omien korvieni välissä. Ei mitään vakavaa siis.
Ampiaisia (vai mehiläisiä?) liikkuu täälläkin. Paitsi että oma pää surisee flunssasta, niin myös ikkuna surisee aamuisin. Tänään saalis oli vain yksi vainaja, eilen murhasin viisi. Aseeksi kävi pehmeäkantinen mikä-lie- dekkari, jota kannan sänkyyn joka ilta, mutten vielä ole jaksanut edes avata sitä.
VastaaPoistaSe mitä olen lukenut teitä kumpaakin, niin en olisi keksinyt niputtaa teitä yhteiseen haastatteluun, Tuija Lehtistä ja sinua. Vaikka oottehan te naisia molemmat...
Villiviini, en tiedä kumpia ovat. Ampiaisia varmaan tarkoitin sanoa, mutta jostain syystä, ehkä alkusoinnun vuoksi, karkasi mehiläinen otsikkoon. Niin, kaipa se sukupuoli riittää niputtamisen syyksi.
VastaaPoistaEhkä ne panevat meidät yhteen siksi, että olemme molemmat paitsi nais- niin myös nuortenkirjailijoita. Ei kahta ilman kolmatta, varmaan löydämme vielä jonkin kolmannenkin genren, joka yhdistää meitä! Hyvin se kuitenkin sujui, vaikka meillä olikin tänä vuonna haastattelija:-D
VastaaPoistaTuija L
Hei Tuija! Joo, ihan hyvin se meni. Ja haastattelija oli pätevä.
VastaaPoistaNo niin, sitähän minäkin, kaikki sujui. Haastattelu oli yksi mielenkiintoisimmista ja kuuntelin sentään noin kymmenen. Onnistumisenkin jälkeen tietysti voi olla pörriäismäinen olo, myöntää Salme
VastaaPoista