Me emme halua minareettia kotikadullemme
mutta toivotamme tervetulleiksi
tavarataivaiden hehkuvat mainospylväät.
Emme usko joulun tähteen
mutta valopylväiden tarjouksiin me uskomme.
Niiden mukaan suunnistamme
arkipäivämme yössä.
Koska olemme niin paljon viisaampia
kuin ihmiset ennen vanhaan
emme mielestämme tarvitse sitä
minkä varassa he elivät.
Turvaamme järkeen ja tavaraan
ja sitten petymme
kun ne eivät johdattaneetkaan
meitä kotiin.
Kun viimein pysähdymme
emme ymmärrä, missä olemme.
***
Runotorstaissa piti runoilla Pysähtyneestä.
torstai 10. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hieno oivallus! Mainosminareetteja saamme katsella maisemassamme, eikä kukaan edes kysy, saako niitä pystyttää. Kansalaisen pään yli joku päätti, että ne ovat tarpeen. Raha huutaa yli nykykirkkojenkin matalien tornien.
VastaaPoistaSeis maailma, tahdon ulos!
VastaaPoistaKirsti, sinäkin taisit lukea Pauli Annalan viisaita kommentteja Kotimaasta!
VastaaPoistaOlin ystävieni luona Sveitsissä vähän ennen äänestystä, ja ne minareetteja vastustavat julisteet olivat todellista visuaalista aggressiota. Hui.
En mene kauppaan sunnuntaisin.
Oikein, hyvä kannanotto.
VastaaPoistaEllinoora, rahan puhetta kuunnellaan kyllä hyvin kuuliaisesti ja nöyrästi. Se on hämmästyttävää.
VastaaPoistaNiinpä Helanes:-)
Leena, en tiedä mistä tuli, jostain varmaan. Täytyy tunnustaa, että itse olen joskus poikennut kauppaan sunnuntaina. Mutta vastustan kyllä sunnuntain aukioloja. Ristiriitaista ehkä.
Kiitti Elämänkulkija!
Tämä oli kyllä sopiva saarna! Naulan kantaan! Et ehkä usko tätä mutta ajattelin juuri tänään ihan samanlaisia ajatuksia, kun Prisman torni sattui silmiini. Ajattelin, että minareetit eivät sitten sovi maisemaan, mutta tällaiset saavat rauhassa rehottaa. Kukaan valita. Siinä Prismassa nimenomaan oli TORNI ja siinä luki isolla Prisma - eikös se kerro jotain mikä tänä päivänä on pyhää ja mitä palvotaan?
VastaaPoistaUsko on pelottavaa, kun se on uskoa eikä markoin ja euroin diagammisoitavissa..... Tässä näet voitto/tappio käyrän.
VastaaPoistaOlen käynyt sunnuntaina joskus Siwassa ja kiittänyt (mielessäni) Siwan kassaa työnteosta, pelastanut päivän. Lapset tarvinneet maitonsa tai itse äijän kanssa kahveensa tai leipänsä.
Tämä oli hyvä saarna, ei vain adventtina, vaan sopii aina. Jotta muistaisimme.
VastaaPoistaHyvä adventtisaarna. Kiitos.
VastaaPoistaTaidanpa liittyä lukijoihisi, kun kerran sinut löysin...
Tervetuloa lukijaksi Rosina:-)
VastaaPoistaKiitos arleena:-)
Lentsu, se onkin hassua jos ihmiset eivät älyä pelätä sitä euroin diagrammisoitavaa uskoa. Mutta lieneekö vähän sama asia kuin siinä että ihmiset pelkäävät paljon enemmän karhuja ja susia kuin liikennettä. Liikenne kuitenkin tappaa ihmisiä paljon tehokkaammin kuin karhut.
Pisara, no uskon hyvinkin että olet ajatellut tuollaista. Koska onhan nuo pylväät aika huomiota herättäviä ja se mikä rooli ostamisella on meidän maailmassamme nykyään.
On sussa saarnanaisen ainesta, kyllä näitä kuuntelee tai lukeekin.
VastaaPoistaTämä kyllä sopii tämän päivän suomalaiseenkin elämänmenoon. Kylmät väreet meni selkäpiissä, kun osuit niin naulan kantaan. Ajattelen tässä omaakin elämääni, miten helposti sitä turtuu ja alkaa elää tuonlaista elämää. Kiitos herättelystä Kirsti, saanko tulostaa seinälle?
VastaaPoistaHirlii, joo pitäisiköhän antautua sisäiselle kutsulleen:-)
VastaaPoistaNo tulosta ihmeessä Anonyymi, jos tuntuu tulevan tarpeeseen:-)
Sain muuten juuri luettua kirjan hieman samankaltaista aihetta käsitellen, joten runosi osui hyvään saumaan kohdallani. :)
VastaaPoistaSuosittelen tätä kaikille, joiden lukutottumuksissa tieteiskirjallisuus ei ole täysin poissuljettu genre:
http://elamankulkija.blogspot.com/2009/12/eras-tulevaisuuskuva-1950-luvulta.html
Ensin tykkäsin eka säkeestä, sitten toisesta ja lopulta koko runosta, koska ajattelen tismalleen samoin tästä pysähtyneestä asiasta.
VastaaPoistaEKO-joululahja on irvokkainta mitä voin kuvitella.
Ei ole tieteiskirjallisuus poissuljettua Elämänkulkija. Pitääpä pistää korvan taakse.
VastaaPoistaOllaanko me sitten ihan sukulaissielut, Oh-show-tah hoi-ne-ne.
Satunnainen anonyymi kuljeksija töissä aamutuimaan...
VastaaPoistaTeen epätyypillistä työaikaa enkä selviäisi ilman kauppojen sunnutaiaukioloja.
Minareettikeskusteluista puuttuu kokonaan se käytännön juttu, mikä tulee minareetin vieressä asuneelle ensimmäiseksi mieleen: aikovatko ne Suomessakin kuuluttaa rukoushetket - varsinkin aamun ensimmäisen?
Kaksinaismoralismia on niin monenlaista.
VastaaPoistaEmme hyväksy graffitteja, mutta kaupunkikuvan saa paketoida mainoksilla.
Burkha alistaa naista, mutta puolialastomien naisten kuvilla tapetoidut bussikatokset eivät.
Khat on laiton huume, mutta alkoholia myymme, verotamme, mainostamme ja kulutamme vapaasti.
Emme salli kunniamurhia, sen sijaan meillä naiset tappavat lähisuhteissa siinä kuin miehetkin.
Oivoi. Kohta mut sensuroidaan... hyviä pikkujouluja! :)
No sinulta Marika tulikin terävä kannanotto! Hienoa! Hyvää joulunodotusta:-)
VastaaPoistaHei anonyymi, ainakaan Sveitsissä ei kai minareetista kuuluteta rukouskutsuja. Ja mitä sunnuntain aukioloihin tulee, niin toisten elämää ne tietysti helpottavat, ja toisten sitten taas hankaloittavat, kun perheet eivät viikonloppuisinkaan pääse olemaan yhdessä töiden vuoksi. Suo siellä, vetelä täällä.
Sinäpä sen Kirsti sanoit: noudattaa kutsumustaan :)
VastaaPoistaHauska kirjoitus, Kirsti. Tavaratalot ovat nykyajan temppeleita.
VastaaPoistaSunnuntaikaupassa taas on puolensa, toisaalta lepopäivän pitäminen, toisaalta "ihminen ei ole sapattia varten vaan sapatti ihmistä varten" (= Opetuslapset "korjasivat satoa" sunnuntaina ruoakseen).
Jerusalemissa eräs kauppias sanoi minulle, että heillä on kaupat aina auki, sillä kristityt, juutalaiset ja muslimit viettävät sapattiaan eri viikonpäivinä.
Ainakin Helsingin ruokakaupoissa on sunnuntaisin muslimeja asiakkaina. Jos heitä tulee lisää, he haluavat varmaankin kaikki pitää sunnuntaita työpäivänä ja ostostentekemispäivänä. Perjantaisin heidän omat kauppansa lienevät kiinni.
Entä ateistit, joita Helsingissä sanotaan olevan paljon? Eihän sunnuntai ole heille mikään erikoinen päivä.
Anna, kyllä se varmaan kuluttajan kannalta on kätevää kun kaupat ovat auki. Mutta työntekijöiden kannalta se voi olla hankalampi juttu. Kauppojen kiinniolo sunnuntaisin voisi suojella kaupan alan työntekijöiden perhe-elämää.
VastaaPoistaPienyrittäjillä on vaikeinta, sillä heillä ei ole usein varaa palkata sijaista, ja saattaa vierähtää vuosi ilman vapaapäivää. Suurten firmojen tilanne on sama kuin joissain muissakin työpaikoissa: museoissa, kirkoissa, sairaaloissa, sanomalehdissä jne.
VastaaPoistaLukuiset ammattiryhmät ovat joutuneet pitämään vapaapäivänsä muulloin kuin sunnuntaina. Se on tietenkin vaikeaa perheelle, ja pitäisi ottaa huomioon se, kenelle sunnuntaityö sopii, esim lapsettomalle, jonka puolisokin on työssä sunnuntaina.
Jotenkin vaan ymmärrän paremmin esimerkiksi sairaaloiden sunnuntai-aukiolot ja sen että työntekijät joutuvat hommiin sunnuntaisin, kuin kauppojen sunnuntai-aukiolon. Jokin mystinen ero näissä mielestäni on, vaikka selvästikin olen vanhanaikainen enkä sisäistänyt kapitalismin siunausta ihan riittävässä määrin.
VastaaPoista