Minnan äidillä on vakavia mielenterveysongelmia, Minnan isällä on uusi perhe, joten vanhemmilla ei oikein ole voimavaroja huolehtia lapsestaan. Minna käy koulua, mutta koululaitos ei ole varautunut huolehtimaan niin heikoilla olevista yksilöistä kuin Minna. Niinpä hän elelee turvaverkkojen ulkopuolella ja keplottelee päivästä toiseen. Minnalla on poikaystävä, joka ei ole paljonkaan arvoinen, mutta tyhjää parempi. Tältä saa sentään seksiä, varsinkin kun tämä lopulta Minnan painostuksesta voittaa luontaisen laiskuutensa. Siihen asti Eddie on välttänyt kaikki uuvuttavat esileikit väittämällä, että Minna on liian nuori nauttiakseen seksistä.
Pidinkin tässä kirjassa ehkä eniten juuri Minnan ja Eddien suhteen kuvauksesta. Se oli niin barbaarinen. Siinä ei ollut minkäänlaista romanttista hohtoa eikä hentomielisyyttä. Mutta ei myöskään syyllisyyttä, eikä häpeää. Pelkkää hinkkausta, joka tarjoaa hetken huojennuksen.
Olen vieraantunut nuorisosta, koska en joudu heidän kanssaan tekemisiin, mutta joskus keskustassa tulee katseltua porukoita jotka viettävät aikaansa Hansa-korttelissa.Minusta tuntuu että siellä on monta Minnaa ja Eddietä. Kirjan lopussa hyvinvointivaltio saa kuin saakin vielä otteen Minnasta ja hän pääsee hoitoon. Isäkin havahtuu kantamaan vastuuta jälkikasvusta. Hyvä niin.
Tämä kirja näyttää onnistuneesti sen, miten monimutkainen prosessi on ihmisen kasvattaminen. Ihmeellistä, että se suurimmalta osalta onnistuu kuitenkin kohtalaisesti.
Lastenkirjahyllystä löytyy parempi arvio kirjasta, jos kiinnostaa.
Tekstit
Lasten kasvatus on maailman toiseksi vaikein laji, vaikeinta ei ole vielä keksitykkään :D
VastaaPoistaIhmeen hyvin ihmiset kuitenkin selviytyvät, noin yleensä ottaen.
VastaaPoistaMeikäläisen lastenkirjahyllystä löytyi aikanaan vähän erilaisia kirjoja, muistelee Salme
VastaaPoistaNiin meikäläisenkin. Olisiko ollut suuri parannus, jos sieltä olisi löytynyt tällainen kirja?
VastaaPoistaMinna pitää laittaa lukulistalle. Olin vasta keikalla Espoossa, jossa tapasin nuorten kirjastotyöhön erikoistuvia kirjastonhoitajia. Siellä kirjaa kehuttiin kovasti.
VastaaPoistaKirjastoissa tunnetusti tiedetään nämä asiat.
VastaaPoistaTäytynee lukea!
VastaaPoistaOlen paljonkin tekemisissä nuorten kanssa, ja monenkin kovia kokeneiden rikki menneiden pilttien elämää seurannut...
Aika hiljaiseksi siinä menee...
No sellaista se on, hiljaiseksi vetää, vaikka pitäisi ehkä pitää melua. Koska usein taustalla on kuitenkin yhteiskunnallisia trendejä, päätöksiä joita on tehty ja jotka sitten hankaloittavat ihmisten elämää.
VastaaPoista