Sain luettua Timo Montosen Kirjoita tarinasi. Kirjoitusoppaana tämä oli sellainen vähän erilainen kirja, koska teoreettiseen pohdisteluun limittyy kirjoittajan oman elämäntarinan kirjoittaminen. Se teki kirjasta sympaattisen.
Sitten tyhmä juttu perään. Tämä on silkkaa häiriöklinikkaosastoa. Mutta huomasin jotenkin lähtökohtaisesti kunnioittavani Montosta kovasti. Hän vetää kirjoittajakoulutusta Palmeniassa, vau. Ajattelin, että Montonen on loistava kirjailija. Hän tosin ei ole julkaissut kovin monta (löysin yhden, Kaksitoista aamua, joka kuuluu Palmenia sarjaan, mitä se sitten tarkoittaakin) romaania, mutta siitä ei olekaan kysymys. Jotkut vain ovat loistavia runoilijoita ja kirjailijoita, vaikka eivät koskaan julkaisisi mitään.
Itse mietin jatkuvasti sitä, onko minulla oikeutta opettaa kirjoittamista, kun en itsekään osaa. Sillä ei ole merkitystä, että olen elättänyt itseni kirjoittamisella kohta 18 vuotta. Tähän ikään mennessä olisi pitänyt saada jo muutama kirjallisuuspalkinto, tai edes ehdokkuus, jotta voisi hyvällä omallatunnolla opettaa kirjoittamista. Minua ihan oikeasti nolottaa mennä ihmisten eteen ja puhua heille kirjoittamisesta. Odotan aina sydän kylmänä milloin joku pistää minut seinää vasten, sanoo etten osaa mitään. Minun osaamiseni ja osaamattomuutenihan on kenen tahansa arvioitavissa. Kirjojani löytyy kirjastoista ympäri Suomen. Tällaisissa valoisissa tunnelmissa lopettelen vanhaa vuotta ja valmistaudun tulevaan. Kiitoksia että olette jaksaneet kulkea kanssani.
torstai 31. joulukuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvää tulevaa vuotta Kirsti. Olet mulle tärkeä.
VastaaPoistaKirjoittavaisen ihmisen tragiikka kiteytyy tuossa: hän uskoo että osaa kirjoittaa vasta kun joku muu - kuka tahansa muu kuin itse, ja vaikka kuinka asiantuntematon, mistään mitään tietämätön ja pöljä - sanoo että vau, sinähän osaat... Ihan kuin palkinnot ja julkiset tunnustukset mitään muuttaisivat. Niitä jaellaan milloin minkäkin hämärän taustasyyn takia (enimmäkseen kuitenkin myynninedistämisen). Tekstin hyvyydellä ja palkinnolla ei välttämättä ole yhteismittaa. Ja kirjoittavainen kirjoittaa, koska ei muuta voi. Että olet elättänyt itsesi kirjailijana ja vielä noin kauan on äärettömän harvinaista Suomessa. Siitä voit olla ylpeä, ja lisäksi varma siitä, että olet hyvä kirjoittaja, joka voi opettaa kirjoittamista toisillekin.
VastaaPoistaPalin Zon
Mulla on melkolailla samantapainen olo oman työni suhteen. Ettei mulla ole oikeastaan oikeutta puhua rakkaudesta kun olen itse siinä niin huono.
VastaaPoistaHei, jos perustetaankin säätiö joka jakaa vuosittaisia Kirsti Ellilä -kirjallisuuspalkintoja. Onhan näitä J.L. Runebergeja, Eino Leinoja, Rudolf Koivuja yms. jotka eivät kauheasti kai itse saaneet palkintoja mutta ovat silti kovempia nimiä kuin joku rivi-Finlandia-ehdokas.
VastaaPoistaKiitos, arvasin että näin lypsämällä saan vähän kannustusta;-)
VastaaPoistaSamoin Marja:-)
Palin Zon, olen vaan huomannut, että oli jotenkin helpompi jäädä palkinnoitta silloin kun ei ollut julkaissut yhtään kirjaa tai oli julkaissut yhden. Mutta nyt kun niitä on jo näin monta, alkaa tuntua melkein taituruudelta kun on osannut niin tarkkaan väistellä tunnustuksia.
Merja, papin kai ei kuitenkaan kuulu olla rakkaudessa hyvä, koska senhän pitäisi olla Jumalan heiniä ja pappi vaan välittää sitä seurakuntalaisille.
hcdanis, ei hullumpi idea. Pitäisi hommata rahoitus vaan ensin jostain:-)Koska rahalla voisi saada palkintoon jotain uskottavuutta, kun muu arvovalta ei riitä.
Kirsti Ellilä -säätiössä on ideaa ! Minut saa kutsua mukaan säätiön perustamistoimiin.
VastaaPoistaOlet hyvä kirjoittaja ja kirjojasi luetaan eikä opetustoimesikaan ole tuottanut vammautuneita ihmisiä, seikka jota voi pitää tässä maailmassa, ja elämässä, melkoisen arvokkaana sekä merkityksellisenä asiana.
Oikein hyvää ja antoisaa uutta vuosikymmentä !
Kirjailijan paras palkinto ovat lukijat.
VastaaPoistaOpettamisessa on myös persoonallisuus tärkeä, ja Sinä olet lämminhenkinen ja mukava ihminen. Oikein hyvää uutta vuotta 2010!
Hirlii, se ei ole niinkään varmaa ettei opetustoimeni ole tuottanut vammautuneita ihmisiä. Mutta kiitos kumminkin. Oikein hyvää uutta vuosikymmentä sinulle.
VastaaPoistasamoin sinulle Anna, oikein hyvää uutta vuotta ja kiitos kannustuksesta.
Hyvää Uutta Vuotta Kirsti ja kaikki muutkin, jotka tänne pistäytyvät.
VastaaPoistaKirsti; vähän samoissa fiiliksissä täälläkin ollaan. Kirjoitan kirjaa ystävyydestä, vaikka minusta tuntuu, että maailma on täynnä parempia asiantuntijoita.
Ja sitikin täällä vaan kirjoitetaan!
Kirstille toivotan hyvän uudenvuoden lisäksi kirjoittavaa Uutta Vuotta. Kyllä ne ajatukset taas tekstiksi muuttuvat ja tuottavat muille oivaltamisen iloa ja ajattelemisenaihetta. Olkoon tekstin teosta iloa sinulle itsellesikin!
Mitähän jos lopettaisit tuon vähättelyn ja uskoisit, että olet hyvä kirjailija, erinomainen kirjoittamisen opettaja ja muutenkin ihan jees tyyppi. Upeaa Uutta Vuotta Sinulle toivottaa
VastaaPoistaRocky
Arja, kiinnostuksella odotan kirjaasi. Hyvää uutta vuotta.
VastaaPoistaRocky, en minä oikeastaan koe vähätteleväni itseäni, koen vain olevani vähäinen ja yritän jotenkin saada otteen siitä että mistä se johtuu. Mutta samoin, Upeaa Uutta Vuotta.
Hyvää alkanutta vuotta ja kiitos mielenkiintoisesta blogista! Olen täällä vieraillut, vaikkakin jälkiä jättämättä. Nyt rohkaisen mieleni ja esitän kainon pyynnön: Voisiko olla mahdollista, että kertoisit näin netin kautta vaikkapa viisi pahinta virhettä, mitkä vaanivat harrastajakirjoittajaa? Delilah
VastaaPoistaHei Delilah, kiva kun jätit jäljen itsestäsi:-) Ja kiitos haasteesta. Vastaan siihen kohtapuoliin, kunhan kokoan ajatukseni ensin.
VastaaPoistaHei.Mistä ihmeestä saisi tuon Timo Montosen kirjan? Minulla on yksi hänen kirjansa ja pidän hänen tyylistään. Aion nyt käydä vielä kirjastossa kyselemässä tuota "Kirjoita tarinasi", mutta kuulin, että sitä ei sieltä löytyisi.
VastaaPoistaJos ei omasta kirjastostasi löydy, niin sitten kaukolainana varmasti saat. Muuten voi olla, että joudut pyydystämään kirjaa antikvaareista ym. Mutta siis kyllä näitä kirjastoissa on, varmasti saat.
VastaaPoista