Mietin onko palkinnoista mitään hyötyä kirjallisuudelle, kuten joskus aina väitetään. Sanotaan että palkinnot lisäävät ihmisten mielenkiintoa kirjallisuutta kohtaan. Kirjallisuudesta keskustellaan ja se on heidän mielestään hyvä asia.
No ehkä niinkin, mutta nyt kääritään Hyryn Uunia lahjapapereihin ja tuhannet suomalaiset saavat sen lahjaksi. Moni kirja päätyy lahjan saajan hyllyyn ja vahvistaa heidän näkemystään siitä, että kirjallisuus on jotain käsittämätöntä ja tylsää. En väitä, että Hyryn kirja olisi käsittämätön ja tylsä. Epäilen vain, ettei se sovi kaikille, jotka tulevat saamaan sen lahjaksi siksi että se voitti kirjallisuuspalkinnon.
Tekstit
Samaa voi sanoa monista muista palkituista ja muuten runsaasti esillä oelvista teoksista. Nyt tuli niiden vuoro, jotka pitävät kiirettömästä, myönteisestä kerronnasta. Hyry on kielemme mestareita. Sitähän ei voi kukaan kieltää.
VastaaPoista(Edellinen kommentti ei päässyt perille. Koetan uudestaan.)
joo ei tämä ollut Hyryn palkitsemista vastaan, vaan pelkkä skeptinen huokaus liittyen kirjapalkintojen siunauksellisuuteen.
VastaaPoistaKirjoitin blogissani samankaltaisesta vinkkelistä ja olen samaa mieltä kanssasi - Finlandia on monifunktioinen, toisaalta se palkitsee kirjallisuutta, antaa sille kuuluvaa hetkellistä julkisuutta, jopa fyrkkaa. Toisaalta se on näyteikkuna.
VastaaPoistaKävin kuuntelemassa Hyryä Ylen Areenalla. Hyry - hitauden mestari. Insinöörin suoria lauseita näkyvästä ja näkymättömästä. "Minun lauseeni tarkoittavat sitä, mitä niihin on kirjoitettu."
VastaaPoistaTällaiselle kirjallisen maailman ulkopuoliselle palkinnot merkitsevät hetkellistä zoomausta johonkin kohteeseen. Katsoja päättää, haluaako siihen suuntaan kurkistaa. Usein ei, mutta joskus. Joku on kuitenkin kirjoittanut jotain, jota joku toinen on pitänyt hyvänä.
En tiedä, olenko väärässä, mutta olen pitänyt Hyryä mieslukijoiden kirjailijana. Tippaleipäaivoinen ei aina jaksa odottaa.
Olen joutunut ja saanut lukea. Riittävästi. Hyvin hän sanoo kuitenkin kirjasta: että se on tila jossa lukija voi olla. Niin pitäisikin olla. Kirjojen kanssa. En tiedä onko kirjalle eduksi vai haitaksi se että se palkitaan, tai tekijälle. Ne ketkä eivät muuten osaa valita kirjoja kuin F-merkittyjä, heille se varmaan on tarpeellista että joku toinen valitsee. Elämäntyötunnustuksen voisi tietty antaa toisinkin. Ehkä.
VastaaPoistaVarmaan sellainen palkittu ettei synny kohinaa, pikemminkin mutinaa: tiesin-tiesin. Kukaan ei mölyä tai marise. Kaikki nyökyttelevät hyväksyvästi. Muutakaan ei voi. Hyry ei herätä sellaisia intohimoja, mutta arvostus herättää ja se synnyttänee hyryististä hyrinää. Moni ryhtyy haluamaan tai elämään senkaltaista elämää, mutta aika harva haluaa kuitenkaan olla täyslestadiolainen, kuten Hyry. Jaa, mutta saattaahan sekin tietty olla mahdollista tässä maailmassa.
Työttömillä kuluu aika kuten Hyryn kirjoissa, mutta en tiedä jaksaako silloin lukea niin hidasta jahkailua. Hyvä kirja, ja löytää varmaan monia ystäviä, mutta luulenpa että omalta kohdaltani se jää nyt muiden lukemistojen jalkoihin. Hyry tuskin pahastuu. Kannattaa kääriä pakettiin sellaisia kirjoja joista on oikeasti iloa, itse tiedän jo yhden eikä se ole Uuni.
Aina on ollut kirjanostajia, joiden perimmäinen motiivi on jotakin muuta kuin lukemisen ilo ja riemu. On ollut heitä, jotka sidottivat kirjansa yhtenäiseen nahkasekäiseen sarjaan, heitä jotka ostivat koko nobel-painossarjan ja sijoittivat sen Kodin klassikot ja Grimbergin kansojen historia-sarjan viereen.
VastaaPoistaSilti sillä ei ole lopulta väliä. Finlandia on markkinointipalkinto, eikä tässä maassa ole vielä lainkaan tarpeeksi kirjallisuuspuhetta. Jos palkinnot rakentavat sitä vähän, niin on hyvä. Jos ne saavat ostamaan, sekin on hyvä, koska ajallaan lukemattomatkin kirjat päätyvät omia teitään (viva antikvariaatit, kirpputorit) niiden käsiin, jotka eivät ehtineet ostaa niitä sinä lyhyenä hetkenä, jolloin ne viivähtivät kirjakaupan tiskillä.
Joo sulla olikin Teemu blogissasi paljon paneutuneempi postaus tästä aiheesta. Finlandiapalkittu teos saa paljon huomiota, myös sellaisten ihmisten huomiota jotka eivät muuten seuraa kirjallisuutta. Ihmiset ajattelevat, että tässä on nyt sitten paras tänä vuonna ilmestynyt kirja. Sitten he eivät saa uuninrakennuksesta paljonkaan irti, ja voi mennä taas muutama vuosi ennen kuin seuraavan kerran tarttuvat kirjaan.
VastaaPoistamm, voi olla että Hyry on miesten kirjailija. Mutta naiset ovat kyllä tunnettuja siitä, että lukevat suvereenisisti sellaisiakin kirjoja.
Hirlii, mulla on varmaan joku Hyry hyllyssä, ehkä pitäisi lukea, vaikka kauhean suurta innostusta ei ole vielä syntynyt. Ilman muuta ihmiset varmaan laajalla rintamalla ajattelevat että hienoa kun meni palkinto tällaiselle ihmselle. En sitten tiedä millainen myyntimenestys tästä on luvassa, ovatko kirjakauppiaatkin onnessaan.
Hannah, olen samaa mieltä, ettei kirjallisuuspuhetta ole vielä riittävästi. Ehkä kirjallisuuspalkitojakaan ei ole riittävästi?
Uunia lukematta mutta muuten Hyryn kirjoista nauttineena toki olen palkinnosta iloinen. Mutta jossain määrin myös itseäni pelottaa tuo että monelle tuo on se ensimmäinen Hyry, ja mahdollisesti ainoa suomalainen kirja jonka lukevat tänä vuonna...ja itseäni hieman pelottaa tuo kirjan koko.
VastaaPoistaHenkkoht olen vielä valmis tunnustamaan että Finlandia-palkinnon saaminen tarkoittaa kirjan olevan todennäköisesti hyvä sellaisella yleisellä tasolla joka voi henkilökohtaisiin mieltymyksiin lähteä toki tökkimään. Eli siinä mielessä jonkinlaisen laadun tae.
En kuitenkaan tiedä että onko se ikinä ollut vuoden paras kirja.
Monesti siinä tuntuu myös olevan sellaista elämäntyön palkitsemisen makua (ja Finlandia on palkinto joka seuraa meriittinä kirjailijan koko loppuelämän), ja että se palkittu kirja ei välttämättä ole kirjailijan paras...
Mutta minä nyt kuitenkin luen vielä suht paljon...
Kiinnostusta palkinto toki herättää, tuossa juuri oli työpaikan lounastauolla keskustelua Uunista (ja seurueessa minä olin ainoa joka oli aiemmin lukenut Hyryn kirjoja).
Kirjallisuuspiireissä taitaa keskustelu olla keskittyneen enemmän siihen raadin toimintaan ja että kuinka vahvasti muiden ehdokkaiden valinnalla pohjustettiin Hyryn voittoa...
Elämäntyön palkitseminen, tunnustuksen antaminen on tärkeätä. Ja jos siihen liittää Kirstin kysymyksen siitä onko palkintoja riittävästi, niin miettii että annetaanko riittävästi sellaista tunnustusta taiteentekijöille, että mahdollisimman monelle suotaisiin kohtuulliset olosuhteet tehdä työtä ja harjoittaa ammattiaan ?
VastaaPoistaKyllä meillä 1970-luvulla lukiossa luetutettiin Hyryä, joka oli äidinkielen opettajamme suosikki, hän rakasti kyllä muutakin kirjallisuutta. Luettiin paljon ja monenlaista. Häneltä sain innostuksen kipinän venäläisiin klassikoihin, joita suuri osa luokkakavereistani piti hirvittävän tylsinä. Moni heistä on menestynyt paremmin tässä elämässä kuin minä joka luin mielelläni, jopa matikan tunnilla salaa. Minua ihmetytti silloin, ja ihmetyttää yhä ettei naiskirjailjoiden teoksia juuri ollut. Niihin tutustuttiin sitten muissa ympäristöissä. Toivottavasti ja mahdollisesti tämä on muuttunut koulumaailmassa.
Lähivanhukseni kysyi kerran omaa elämäänsä ja julkisia tunnustuksia ihmetellessään: Mitä se menestys todellisuudessa on? Maine ja menestys kun luodaan, muiden taholta. Se vaikuttaisi olevan useiden (jopa sattumanvaraistenkin) tekijöiden yhteissummaa. Osa sosiaalista peliä ja kanssakäymistä, jossa tekijä ja teos ovat objekteja eivät aina ollenkaan subjekteja.
Luulen kuitenkin, että suurin osa kirjailijoista kirjoittaa aivan muiden kuin sosiaalisten palkintojen motivoimina, vaikka voihan se olla silkka luulo.
Kirjakaupoille joulunalusviikot ovat varmaan tuottoisinta aikaa, ja mikäs siinä, onhan heidänkin elettävä.
Hyry kuuluu niihin kirjailijoihin, joiden taidokkuuden kyllä tunnistan ja tunnustan, mutta jotka vain eivät mene minun sydämeeni siten kuin jotkut toiset kirjailijat.
VastaaPoistaOnneksi saan itse valita, mitä luen.
No se on kyllä totta Leena, että itse saamme valita mitä luemme. Ja se sama oikeus on kaikilla, vaikka jaettais viisikymmentä finlandiaa.
VastaaPoistaHirlii, kannatan kansalaispalkkaa, sitten saisi jokainen joka kutsun tuntee, taiteilla sydämensä kyllyydestä. Mitä sosiaalisiin palkintoihin tulee, niin minä taas luulen, että ne ovat kaikilla kirjailijoilla aika tärkeä juttu, vaikka eivät asiaa myöntäisikään.
hdcanis, kaipa finlandia jokin laadun tae on, pitää myöntää. Tuopa onkin kiinnostava näkökulma, että raati olisi pohjustanut Hyryn valintaa mainitsemallasi tavalla. Mikä ettei.
Ja kaipa tämä palkinto tosiaan jotain vaikuttaa, minäkin juuri tarkistin hyllystäni, että löytyykö Hyryä, ja löytyyhän sieltä, täytyypä lukaista.
Ystäväni joka on tehnyt liki kolmekymmentävuotta free opetustyötä ja elänyt ammattitaiteilijana sai eläkepäätöksen että hän saa koko elämäntyöstään 200 euroa/kk. Eläkettään hän saa nyt odottaa 4 - 24 kuukautta.
VastaaPoistaSiksi, ajatuksesi kansalaispalkasta olisi aika kohtuullinen.