tiistai 2. helmikuuta 2010

Kurssitusta

Yle kouluttaa kymmenen parasta hakijaa parissa kuukaudessa televisiodraaman ammattilaiseksi, eli nyt vaan hakemaan kurssille. Minäkin pistin silmät sikkarassa vielä viime voimillani eilisiltana hakemuksen menemään. Oli haastavaa ilmaista suurenmoinen ideansa 2-3 lauseella. Keskeiset ristiriidat, joita ennakkotehtävässä myös kysyttiin, oli helppo, koska olen niin tottunut miettimään kaikkea kirjoittamistani henkilöiden välisten ristiriitojen kautta. Luultavasti opin tämän ajattelutavan Jorma Kairimon vetämällä näytelmäkurssilla vuonna 2000. Siitä on tullut jo tapa. Mietin aina mitä ulkoisia ja sisäisiä ristiriitoja ihmisilläni on. Juonen jumituksetkin yleensä ratkeavat aina, kun palaan miettimään henkilöitäni, että mikä niitä nyt oikeasti vaivaakaan.

Viikonloppu oli siinä mielessä antoisa, että bussissa istuessa pystyin ensimmäisen kerran ajattelemaan tekeillä olevan käsikirjoitukseni alusta loppuun. Pystyin näkemään, mitä ihmisten elämässä tapahtuu, miten tarina päättyy. Se on aina huojentava hetki, koska silloin tarina on olennaisimmassa mielessä tullut silloin kerrotuksi. Toisin sanoen olen kertonut tarinan silloin itselleni, ja se onkin tärkeintä. Ymmärrän, miksi tämä tarina piti kirjoittaa.

Mutta sittenkin on vielä paljon työtä jäljellä, koska haluaisin niin kovasti tehdä tästä tarinan, joka kelpaisi muillekin. Mutta sitä en vielä tiedä onko tästä tarinasta ikinä siihen.

Share/Bookmark

11 kommenttia:

  1. Pitääkin kokeilla, kiitos vinkistä

    VastaaPoista
  2. Kiintoisaa, tuota prosessia voi seurata reaaliajassa myös verkkosivuilta, jonne kurssilaisten tekstit tulevat - siis on eräänlainen reality-ohjelma samalla.

    Kannattaa lukea säännöt ennenkuin ilmoittautuu.

    VastaaPoista
  3. Niinpä Hirlii. Aika ankaran kuuloinen koulu muutenkin.

    VastaaPoista
  4. Sinähän reippaasti ilmottauduit. Mulla on ennakot tehtynä, mutta ajattelin laitella ne matkaan vasta vähän lähempänä eräpäivää. Vaikka totuuden nimissä haluaisin painaa lähetä -nappulaa saman tien, mutta yritän opetella itsehillintää. :)

    On ohjelman mukaan erittäin tiukkatahtinen koulutus ja en edes harkitsisi ilmoittautumista, jos mulla ei olisi "valmista" näytelmäkäsistä jota voin kehitellä kurssilla elokuvaksi. En nimittäin ikinä pystyisi kirjoittamaan sillä tahdilla mitä siinä vaaditan mitään uusia ideoita vaativaa. Etenkään kun olen koko ajan töissä, tuskin muutenkaan.

    Olisipa hauskaa jos pääsisimme sinne molemmat.

    VastaaPoista
  5. Ai sinähän fiksu olit Karpalo, kun jätit hautumaan. Minä taas pistin samoin tein menemään, koska ajattelin etten halua tällaisen asian pyörivän mielessä ja sekoittavan ajatuksiani. Mullakin valmis, tai puolivalmis käsis, josta ton ennakkotehtävän puristin. En suoraan sanoen kauheasti usko mahiksiini. Hakijoita varmaan riittää, enkä tiedä onko oma ideani sitten riittävän kiinnostava. Tai osasinko puristaa asiaa kiinnostavaan yhden liuskan suht tiiviiseen muotoon.

    VastaaPoista
  6. Totta, sittenhän sitä ei tarvitsisi ajatella kun lähettää pois.

    Hakijoita on varmasti hirmuisesti. Mä jossain määrin luotan omiin mahkuihini, koska aiheeni on niin sanotusti "raju" ja käsittelytapa komediallinen, joka voisi olla riittävän erikoinen yhdistelmä, mutta mahdottomasti ei ole ton suhteen haaveita. En usko että hirveästi harmittaa, jos en pääse.

    VastaaPoista
  7. Tuohan kuulosti hauskalta. Jos olisi kunnossa, voisi ajatellakin.
    Työtä tuossa saa kyllä tehdä, mutta ei se ole mahdotonta. Aikanaan, kun kävin kuunnelma- ja lyhytelokuvakässärikoulutuksen, sain aikaiseksi oman kuunnelman ja käsiksen puolen tunnin leffaan neljässä kuukaudessa.

    Nojaa, silloin oli kyllä nuori....mutta oli kyllä hirvittävästi apua siitä, että oli kirjoittanut viihdettä. Ei tarvinnut junnata paikoillaan, vaan pystyi pistämään lonkalta useammin, kunhan oppi nuo rakenteet jne.

    Pidän peukkuja kaikille hakeville!

    VastaaPoista
  8. Tiukka tahti, ankara kai siinä mielessä.

    Olen pari pidempää käsikirjoitusta tehnyt, ja joitain lyhyempiä draamatekstejä, töitähän niissä saa tehdä. Materiaali ja idea pitäisi olla melko kirkas, jotta tuosta parista kuukaudesta saisi kaiken irti.

    Kiintoisalta tuo vaikuttaa, kyllä.

    VastaaPoista
  9. Kiitos peukutuksesta Susu!

    Pistä hakemus sisään Hirlii.

    VastaaPoista
  10. No nyt on minunkin hakemukseni sisällä. Ihan kauheasti ei jännitä, silleen sopivasti vaan. Ja tänään avataan dekkarinovellikilpailun kaikki 230 kuorta joista yksi on minun. ja tajusin just, että mun on pakko kirjoittaa seuraava kolumni aiheesta josta tulen saamaan turpiini kaupungin päättäjiltä. Ensimmäinen yhteiskunnallinen kolumnini :) Kauheasti nyt kaikkea kutkuttavaa jännitystä elämässä. :)

    VastaaPoista
  11. Onnea kisoihin Karpalo!

    Mua ei oma hakemukseni kyllä jännitä yhtään, jostain syystä. En ilmeisesti ole kovin toiveikas siis.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!