torstai 8. huhtikuuta 2010

Vitutusta

Uusi kirjallisuuden ihmelapsi Elina Hirvonen on Akateemisessa kirjakaupassa esittelemässä kirjaansa. Huomasin asian, koska Turun sanomissa oli ilmoitus. Kun minä olin kollegani Rauno Lahtisen kanssa pari viikkoa sitten samassa paikassa, meidän vuoksemme Akateeminen kirjakauppa ei katsonut tarpeelliseksi laittaa lehteen ilmoitusta, koska meidäthän toki löytää hajun tai jonkin muun mystisen asian perusteella.

Tämä on taas sitä aikaa, jolloin kyselen, että mitä järkeä tässä minun hommassani on. Ja vastaus on tietenkin, ei mitään hevon helvetin järkeä tietenkään. Mutta koska kysymys on riippuvuudesta, toisin sanoen aivokemiallisesta häiriötilasta, jonka vuoksi minun on pakko kirjoittaa samalla tavalla kuin jotkut toiset vetävät kaksin käsin viinaa, tai tupakkaa, tai perunalastuja. Niin minkäs teet, jatkettava on. Katkeraan loppuun asti.

***

Edit. vähän myöhemmin.

Luin vähän matkaa Siri Hustvedtin kirjaa Amerikkalainen elegia ja rauhoitun hiukan, koska kirja tuntuu hyvältä. Varmaan Hirvosenkin kirja on hyvä, muistaakseni pidin jotenkin siitä ensimmäisestä, en muista mikä sen nimi oli, jaa muistan sittenkin. Että he muistaisivat saman, tai jotain sinne päin. Ihan uskomatonta ajatella, että minun pitäisi jaksaa vielä kirjoittaa yli kymmenen vuotta. Tunnen olevani ihan puhki.

Share/Bookmark

22 kommenttia:

  1. [K]ysymys on riippuvuudesta, toisin sanoen aivokemiallisesta häiriötilasta, jonka vuoksi minun on pakko kirjoittaa samalla tavalla kuin jotkut toiset vetävät kaksin käsin viinaa, tai tupakkaa, tai perunalastuja.

    Joo, mutta se sellainen ei ole yhtä mukavaa seurattavaa.

    Ei me mihinkään akateemiseen tulla. Liian kallis paikka. Löydytään kirjastoista.

    VastaaPoista
  2. Etpä minustakaan tuossa asiassa turhaan turhaudu. Arvostuksestahan siinä on kysymys ja tuommoinen loukkaa.

    VastaaPoista
  3. Aika moni joutuu tekemään henkensä pitimiksi (=elannokseen) hanttihommia ja harrastelemaan riippuvuutensa vapaa-aikana.

    Elina Hirvonen on laatukirjailija. Ehkä Akateeminen ajatteli, että häntä on mahdollisuus saada kaupaksi sen verran, että ilmoitus maksaa itsensä?

    VastaaPoista
  4. Hei kiva anonyymi, en tiedä itsestäni, mutta Rauno Lahtisen kirjailijalaadussa ei varmaankaan ole kenenkään mielestä mitään vikaa. Mitä minuun tulee, niin olen tosiaan pystynyt 16 vuotta elättämään itseni kirjoittamisella. Mutta kuten Reino Helismaakin aikoinaan sanoi, koska kansalla on niin huono maku, Helismaan perheen pöydässä on leipää. Näin on ollut minullakin asiat, vaikka ei yhtä hyvin menekään kuin Helismaalla.

    Kiitoksia kaikille kannustavista kommenteista.

    VastaaPoista
  5. Tietääkseni kustantaja joutuu maksamaan ison osan Akateemisenkin ilmoittelusta, ehkä vikaa löytyykin siitä suunnasta...

    VastaaPoista
  6. Elina Hirvonen kertoo uusimmassa Parnassossa, että suurin kiitos hänen esikoisteoksensa voittokulusta maailmalla kuuluu kustantajalle, kustannuspäällikkö Anna-Riikka Carlsonille. Näin hän kuvaa Lontoon kirjamessuja:

    "Isot suomalaiskustantajat esiintyivät messuilla ikään kuin valmiiksi luovuttaneina. He seisoskelivat omilla standeillaan ja tuntuivat ajattelevan, ettei kukaan ole kiinnostunut suomalaisesta kaunokirjallisuudesta. Anna-Riikka sen sijaan marssi rohkeasti puhumaan kirjasta ja esittelemään siitä tehtyä käännösnäytöstä"

    Kustannustaloilla, kustantajilla voisi olla hieman rohkeampi ja reippaampi ote suomalaisen kirjallisuuden myynnissä. Luulen, että kustantaja on maksanut tuon lehtimainoksenkin.

    Voimia Sinulle Kirsti !

    VastaaPoista
  7. niin no Elina Hirvosen esikoisteos oli finlandia ehdokkaana, että ehkä sinuakin sitten mainostetaan, kun pääset ehdolle.

    Tämän blogin kautta välittyy hiukan katkera kuva sinusta kirjailijana. Oletko pohtinut mistä se johtuu? Välittyykö sama tunnelma kirjoihisi? Ainakin Pappia kyydissä kirjassa olin tuntevinani samanlaista kellarin hajua kuin tässä blogissa.

    Enkä sano tätä ilkeyttäni, olen seurannut blogiasi vuosia ja tämä kellaroituminen on käsittääkseni tapahtunut ihan viimeisen vuoden kuluessa...

    Mitä jos yrittäisit välillä olla iloinen tai ihan vaikka innostunut jostain? Etkä tuijottaisi kaiken aikaa sitä, onko sinulla lukijoita, minkä verran, arvostellaanko kirjaasi, kuka arvostelee, miksi, miten.

    Jos unohtaisit kaiken muun ja kirjoittaisit sellaista tekstiä josta itse pidät. :D

    Aurinkoa ja valoa

    VastaaPoista
  8. Alkuun puhut kirjoittamisesta addiktiona, pakkona, jälkimmäisessä versiossa pitäisi yrittää jaksaa vielä kymmenen vuotta.

    Taidat olla loman tarpeessa.

    VastaaPoista
  9. Kuulepas nyt ystävällinen anonyymi, jos blogistani välittyy katkera kuva, niin johtuisiko se siitä, että olen sitten katkeroitunut? Älä sinä kanna minusta huolta, mene lukemaan jotain aurinkoisempaa blogia ja unohda minut. Vaikea kuvitella, että katkeroituminen olisi tapahtunut viimeisen vuoden aikana, koska omasta mielestäni olen syntymäkatkera.

    Kiitos Hirlii, ehkä se tästä taas lähtee, kun välillä päästelee höyryjä.

    VastaaPoista
  10. Kirjailijan on hyvä päästää höyryjä välillä, niin hullulta ja vitsikkäältä (vaikkei se nauratakaan) Suomen kirjapiirien pyörintä tuntuu. Eikä kirja pääse finladiaehdokkaaksi hyvyyttään vaan siksi, että kustantaja sen sellaiseksi tarjoaa ja maksaa "pääsymaksun". Mistä seuraa se mitä seuraa... vai kuinka moni finladiakirja on ollut oikeasti hyvä viime aikoina? (mutu)

    VastaaPoista
  11. Päästele rauhassa, ja anna palaa!

    VastaaPoista
  12. Avaimen tämänaamuisessa lukijakirjeessä oli maininta noista Turun esittelyistä.
    Saan niitä, kun messuosastolta kirjoja ostettuani ilmeisesti täytin jonkin lapun. Postituslistalla oleville lukijoille lähetään kuukausikirjeitä ja meidät on myös kutsuttu ensi viikolla kevätjuhlaan.
    Avain tuntuu tosiaan harvinaisen aktiiviselta kustantamolta – paljon on kiinni ilmeisesti muustakin kuin kustantajan rahapussista.

    Hyvää kirjallisuudenpäivää ja keväisemmiksi käyviä mielialoja!

    VastaaPoista
  13. Joo, olen monta vuotta suunnitellut meneväni johonkin markkinointikoulutukseen, mutta koska olen saamaton lässy, niin aina se jää.

    VastaaPoista
  14. Hei, suomi24 palstalla keskustellaan tästä sinun postauksestasi. Joidenkin mielestä teet väärin, kun olet vihainen siitä ettei Akateeminen julkaissut lehti-ilmoitusta kirjailijavierailustasi. Kerroin siellä saman, minkä tulin nyt sanomaan tänne. Jos olisin tiennyt, että olet Akateemisessa, olisin taatusti tullut paikalle. Emma-kirjasi olivat minulle tärkeitä kun olin murkku. Kiitos ihanista kirjoistasi, ja jaksamista sinulle!

    VastaaPoista
  15. Voi kiitos pikkuemma:-) Piristit päivääni.

    VastaaPoista
  16. Naapurikin haluaa kannustaa kirjoittamisen tiellä. Olen nyt tehnyt tätä "tutkimusta", jota sitäkin pitäisi osata ja jaksaa kirjoittaa. Kunnioitus kirjoittavia ihmisiä kohtaan on kasvanut. Helpommallakin voisi limppunsa tienata. Maailma ei valitettavasti ole kovin oikeudenmukainen paikka. Taputa itseäsi ystävällisesti ja ota perjantaiksi! (en osaa laitaa tohon nimeksi muuta kuin nimettömän; systeemi jotenkin muuttunut tms.?)

    VastaaPoista
  17. Hei naapuri, kiitos kannustuksesta, ja jaksamista myös sinne. Nimellä saat kommentoitua, kun otat tuosta valitse profiili/nimi/urlosoite. Esiin tulevaan kenttään ei kuitenkaan tarvitse url-osoitetta laittaa, pelkkä nimi riittää, niin pääset anonyymiyden piinasta:-)

    VastaaPoista
  18. Hienoa ja rehellistä tekstiä. Kyllähän tää touhu joskus pääsee vituttamaankin :) Sen myönnän omalta kohdaltani myös ihan vilpittömästi, että välillä puraisee kateuden peikko, kun joku näyttää syntyneen kultainen, öh, kynä persiissään.

    Inhimillisiä tunteita kaikki tyynni. On terveen ihmisen merkki, että tunteet itselleen sallii ja ne vähemmän kivatkin tunteet tunnustaa. Tsemppiä Kirsti!

    VastaaPoista
  19. Niin, kyllähän mä tietysti mietin, että kannattaako sitä vitutustaan huutaa julki, kun eihän se kauhean fiksua kuvaa anna meikäläisestä, ja wannabeekirjailijoiden palstalla se näyttää tuottavan enimmäkseen jonkinlaisia vihan ja halveksunnan purkauksia meikäläisen tuotantoa kohtaan. Mutta miten nyt sitten intouduinkin taas;-)

    VastaaPoista
  20. Hei, kirjakaupat tosiaan tekee erikseen mainontaa varmaan vaan suurimmista hittikirjailijoista, mutta oletko puhunut asiasta kustantajan kanssa? Heillä on sähköpostilistoja ja oletettavasti nettisivut, joiden kautta luulisi olevan halpaa tiedottaa moisenlaisista jutuista, vaikka lyhyelläkin varoitusajalla.

    Toisaalta, en löytänyt mainintaa (mainontaa) tilaisuudesta täältä omaltakaan sivultasi joten... Ehkä suitsutit sitä sitten Kotimaan blogissasi?

    VastaaPoista
  21. Hei anonyymi, jäi suitsumatta joka puolella, koska kuvittelin kirjakaupan & kustantajan huolehtineen asiasta. En ole vielä tottunut siihen, että kaikki pitäisi aina itse huolehtia.

    VastaaPoista

Kerro mitä mielessä!