Tein pikaisen kirjailijavierailun Pietariin. Tapasin lapsia ja keskustelin heidän kanssaan Dobri sosedi/Hyvät naapurit antologiastamme. Luonnollisesti tämän piti tapahtua Skypen välityksellä, sillä teleporttaaminen ei minulta vielä onnistu.
Sitten oli palaveri Enostonessa . Päämäärä on, että Pietarin alueen lanu-kirjailijoiden tekstejä käännettäisiin suomeksi ja niistä julkaistaisiin antologia.
Istuin pöydän ääressä Anna Sidorovan, Reetta Niemelän, Terhi Hannulan ja mr. Enostonen rli Vesa Niinkankaan kanssa. Kuuntelin ja ajattelin: Istun kustantamossa ja neuvottelen kustantajan kanssa.
Minulle tuli mieleen elokuva Tervetuloa mr. Chance, jossa yksinkertainen puutarhuri joutuu senaattorin neuvonantajaksi. Mietin milloin ihmiset huomaavat, etten oikeasti kuulu joukkoon.
Sitten menimme syömään intialaiseen ravintolaan, jota minä suosittelin. Lupasin auttaa apurahahakemusten kanssa ja olen valmis kuin lukkari sotaan, jos käsky käy Venäjälle.
Hiukan masentaa, kun kirjailijat ympärillä kertovat miten heidän kirjojaan käännetään. En edes tiedä olenko kirjoittanut mitään, joka voisi kiinnostaa ulkomailla. Pönkittäisi itsetuntoani jos joku ulkomaanelävä haluaisi kääntää kirjani. Ei kyllä ole ollut itsetuntoa edes tarjota.
Hiukan piristi kun Celialta tuli rahaa. Sanasto toimii. Olen alkanut katsella mennyttä tuotantoani uusin silmin. On sittenkin kannattanut kirjoittaa romanttisia kirjoja hamassa menneisyydessä.
Tuo Lydecken äänestys on kyllä säälittävin ikinä julkaisemani äänestys. Ettekö voisi nyt edes muodon vuoksi rutistaa sinne muutaman äänen. Olen jo sanonut, ettei tarvitse äänestää minua, vaikka huolekkaasti olettekin kantaneet huolta minun mielenterveydestäni ja suoneet minulle kannatuksenne, mistä kiitos.
Sitten oli palaveri Enostonessa . Päämäärä on, että Pietarin alueen lanu-kirjailijoiden tekstejä käännettäisiin suomeksi ja niistä julkaistaisiin antologia.
Istuin pöydän ääressä Anna Sidorovan, Reetta Niemelän, Terhi Hannulan ja mr. Enostonen rli Vesa Niinkankaan kanssa. Kuuntelin ja ajattelin: Istun kustantamossa ja neuvottelen kustantajan kanssa.
Minulle tuli mieleen elokuva Tervetuloa mr. Chance, jossa yksinkertainen puutarhuri joutuu senaattorin neuvonantajaksi. Mietin milloin ihmiset huomaavat, etten oikeasti kuulu joukkoon.
Sitten menimme syömään intialaiseen ravintolaan, jota minä suosittelin. Lupasin auttaa apurahahakemusten kanssa ja olen valmis kuin lukkari sotaan, jos käsky käy Venäjälle.
Hiukan masentaa, kun kirjailijat ympärillä kertovat miten heidän kirjojaan käännetään. En edes tiedä olenko kirjoittanut mitään, joka voisi kiinnostaa ulkomailla. Pönkittäisi itsetuntoani jos joku ulkomaanelävä haluaisi kääntää kirjani. Ei kyllä ole ollut itsetuntoa edes tarjota.
Hiukan piristi kun Celialta tuli rahaa. Sanasto toimii. Olen alkanut katsella mennyttä tuotantoani uusin silmin. On sittenkin kannattanut kirjoittaa romanttisia kirjoja hamassa menneisyydessä.
Tuo Lydecken äänestys on kyllä säälittävin ikinä julkaisemani äänestys. Ettekö voisi nyt edes muodon vuoksi rutistaa sinne muutaman äänen. Olen jo sanonut, ettei tarvitse äänestää minua, vaikka huolekkaasti olettekin kantaneet huolta minun mielenterveydestäni ja suoneet minulle kannatuksenne, mistä kiitos.
Tekstit
Sinun kirjojasi sentään julkaistaan! :)
VastaaPoista... ja luetaan, huokaa Salme.
VastaaPoistaNo jaa.
VastaaPoistaTämä menee nyt ihan aiheen vierestä, mutta huomasin että Kirkon Mediasäätiö oli antanut apurahan sellaisen näytelmäelokuvan tekemiseen, jossa naispappeuden vastustaja rakastuu naispappiin. Jotenkin veikkaan, että on luettu eräs kirkkotrilogia, josta on aihe alkanut kehkeytyä...
VastaaPoistaOikeasta aiheesta saman tien kysymys: kuinka yleensä käännettävät kirjat löydetään: tarjoaako kirjailija itse, etsiikö agentti ulkomaisen kustantajan, ehdottaako kustantaja vai kenties kääntäjä?
Kappas vaan. Ja muutama myrkyllinen kommenttikin tullut sinne uutisen perään, kuten asiaan kuuluu, Kotimaan palstalla.
VastaaPoistaJoko kustantamo tai kirjailija itse kaivaa itselleen agentin, joka ryhtyy tekemään näytekäännöksiä ja myymään kirjailijaa ulkomaille. Joillakin isoimmilla kustantamoilla on oma osasto sitä varten, että tällaista kansainvälistä myyntityötä tehdään. Ja mitä kirjoja sitten yritetään myydä? Huomiota saaneita kirjoja, paljon myyviä kirjoja, kirjoja joiden ajatellaan voivan kiinnostaa myös ulkomailla.
Keskinkertaisesta kirjailijasta ei tule juhlittua kirjailijaa edes teleporttauksella.
VastaaPoistaSe voi olla joo.
VastaaPoista