Katutaidetta esittelevällä sivustolla on hauskoja kuvia. Ilahduttaa ajatella, että joku on keksinyt virkata puulle noin kivan sukan. Samalla ihmettelen miksi tuollainen mahdollisuus ei ole koskaan tullut itselleni mieleen, vaikka joka kesä istun tuntikausia kesämökin verannalla ja katselen rannassa kasvavia haapoja.
Ja kun joulukaan ei vielä ole ihan ohi, tässä linkki 1500 luvulta peräisin olevaan joululauluun. Christmas carolseja on oikeastaan laulettu ennen joulua ja tämä liittynee kolmanteen adventin sunnuntaihin, mutta minä en viitsi jättää laulua vinkkaamatta vain sen vuoksi, että oikea sunnuntai on ohi tältä vuodelta. Steeleye Span teki laulusta hitin aikoinaan.
Tekstit
Heh, sama laulu oli minullakin naamakirjassa joulutoivotuksena, tosin eri esittäjien versiona. Eli en minäkään ihan oikeaan päivään osunut...
VastaaPoistaEi se varmaan niin nokonuukaa ole sen oikean päivän kanssa, varsinkin kun laulu on niin ihana. Tuupista tosiaan löytyy monia versioita, mikä oli sinun mieleesi?
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=G_qC20zco1A
VastaaPoistaPuolalainen kuoro näyttää olevan, latinan ääntäminen kuulostaa paremmalta kuin Steeleye Spanilla ja nuo ovat sovittaneet jännän rumpusoundin tuohon, en ole aiemmin tässä instrumentteja kuullut.
Mutta hieno laulu on.
Yritin selittää kommenttiani "taiteen ehdoilla" tuossa edellisessä bloggauksessasi. Vastata siten kysymykseesi.
VastaaPoistaAjattelin käydä katsomassa olenko osannut kertoa siitä ymmärrettävästi, kun se oli yöllä kirjoitettu.
Mutta sitä ei ollut ollenkaan siellä. Nyt kummastelen miksi et sitä julkaissut. Oliko siinä jotain väärää, sellaista, joka suututti sinua?
Se lähti, kun painoin 'lähetä' nappia, ja katosi. Sitten tuli teksti, että se julkaistaan kun se on hyväksytty, jotain sellaista.
Sinä et siis hyväksynyt sitä, vai etsinkö sitä väärästä paikkaa?
Tämä on minulle tärkeä asia. Siinä mielessä, että jos minun kommenttini jotenkin sinua ärsyttävät, jätän blogisi seuraamisen. En missään tapauksessa halua tahallani ärsyttää ketään.
Hei Liisu, tietenkin julkaisin kommenttisi ja kyllä se löytyy tuosta edellisen postauksen alta, ja vastasinkin sinulle. Vai oletko kirjoittanut jotain muutakin? Jos olet, niin se on sitten mennyt jonnekin eetteriin, mitä Blogger valitettavasti joskus aina tekee. Ei sinun tarvitse olla huolissasi kommenttiesi sopivaisuudesta. Tämä moderointi on nyt vaan ikävä välivaihe, kun tässä on päällä sellainen tietty tilanne:-)
VastaaPoistaKiitos linkistä Hdcanis! Hieno tosiaan.
Kävin tarkistamassa, siellä oli vain se ensimmäinen kommentti, jonka perusteella ihmettelit, miksi taiteen, ei tekijän ehdoilla tehdä taidetta. Sitä yritin selvittää myöhemmin uudella kommentilla, mutta ei se ollut kai sitten sinua saavuttanut.
VastaaPoistaTässä postauksessasi on taidetta tuo ihana puu, jolle on laitetu lämmin asu päälle. Se, että olet näkyyn ihastunut ja pidät siitä, osoittaa, että sinussakin elää se kipinä, joka taiteen parissa työskentelevälle on välttämätön. Muutenhan olisi kysymyksessä pelkkä todellisuuden jäljentäminen.
Sinä olet kirjailija, julkaissut monta teosta ja olet jopa ehdolla kilpailussa, johon on valittu osanottajat kirjojen tai kirjan perusteella. Sinulla tuo kipinä siis elää ja voi hyvin.
Tuo puu puettuna on ideana hieno. Siinä on ylitetty taiteen ja käsityön keskinäinen ongelma. Onko käsityö taidetta. Tässä tapauksessa on. Siinä on uusi idea, joka on toteutettu hauskalla tavalla.
( Jos tuo asu olisi kudottu mallin mukaan vaikkapa isoäidille, silloin se olisi käsityötä, ei välttämättä taidetta.)
Jos et pahastu, laitan sen aikaisemman kommentin uudestaan tämän lähetyksen perään, minulla on siitä kopio.
No se kadonnut kommentti tulee nyt. Yritin sitä korjata ja selventää hiukan. Ja koska lainaan itseäni, laitan lainausmerkit. :)
VastaaPoistaSiis:
"Kirsti, tarkoitin kai jotain sellaista, että taide on mysteeri. Mistä se tulee ja minne se menee, siihen liittyy aina pientä ihmettelyä.
Ihminen joka tekee taidetta, ei tee sitä itsensä ehdoilla, käyttäen materiaalia, joka on hänen alkuperäistä olemustaan, sitä mikä kuuluu yleensä kaikkien ihmisten perustekijöihin.
Hän voi kyllä tehdä omilla käsillään jotain omaa koettua näkemystään tai suoraan mallista, ja hän voi olla jopa erittäin taitava tekijä, mutta jos hänen työstään puuttuu se kipinä, se jokin, joka tulee jostakin, jota ei voi selittää, (se on vain tunnettava), se ei ole taidetta. Se on joko matkimista tai pyrkimistä johonkin ennalta koettuun, samanlaiseen.
Parhaassa tapauksessa "se jokin" tarttuu kuin itsestään teokseen, ja muuttaa sen taiteeksi. Muuten työ jää käsityöläisen tasolle. Se voi olla hyvinkin taitavaa, mutta taidetta se ei silloin ole (yhtään vähättelemättä käsityömestarien työskentelyä ja heidän valmistamiensa tuotteiden arvoa).
Se taas, että ihminen ei tee omilla ehdoillaan, vaan taiteen ehdoilla, on myös mysteeri, joka on tai ei ole. Kissan tappaminen ei ole taidetta. Siinä ei ole hituistakaan "sitä jotain", joka tekisi siitä taidetta. Se on ja pysyy pelkästään julmana tekona, jolla on jopa kyseenalainen tarkoitus tekijänsä saamiseksi huomatuksi.
Kyllähän hänet huomataankin, ja hänen tekonsa huomataan. Mutta missä on se kipinä, joka tekee teosta taidetta. Sen haluasin tietää. Jos joku osaa sen selittää, olisin kiitollinen.
Vielä tuosta erosta taiteen ja käsityöläisen tuotteen välillä. Ero on kai siinä, että käsityöläisen työn tulosta voi ihailla ja arvostaa hyvin tehtynä, taitavana ja valmiin tuntuisena tuotteena. Mutta se ei ole taidetta, siitä puuttuu "se jokin", joka tekisi sen taiteeksi. Sanotaan sitä vaikka "kipinäksi", joka antaa tuotteelle hengen. Käsityö voi olla taideteollinen tuote, jossa mallin suunnittelussa on käytetty luovaa mielikuvitusta, ei valmiita malleja. (Tämä nyt oli jo toistoa, mutta pelkään, etten osaa ilmaista oikein ajatuksiani, joten toisto on varmuuden etsimistä itsestä.)
Parhaiten asia käy ilmi vaikkapa musiikissa.
Jos joku soittaa esim. pianolla jonkun kuuluisan säveltäjän teoksen, soittaa taitavasti ja oikein, mutta niin, että se kuulostaa mekaaniselta ja siitä puuttuu tulkinta, silloin ei voi puhua että hän olisi tehnyt tulkinnallaan omaa taidetta.
Sävellys sinänsä säilyttää arvonsa, vaikka sen kuulijalle tulee epätoivo mekaanisen soiton ja pettymyksen takia.
Vaikka siis teos itse olisi valmis taideteos, sen esittäjä pilaa sen, ellei hän mene koko sielullaan ja olemuksellaan esittämänsä teoksen sisään ja annna itsensä kuulua pohjia myöten sen sisällön tulkitsemisessa. Varmuuden vuoksi oli taas toistoa.
Mutta nämä ovat vaikeita asioita.
Tunnen kuvataiteilijan joka pitää itseään suurena taiteilijana, mutta jonka työt pyrkivät vain matkimaan luontoa, yhtään erehdystä ei saa tulla. Oksan on oltava oksa. Muurahaisen on oltava muurahainen, ja ihminen on kuvattava hiusmartoaan myöten sellaiseksi kuin mallina oleva on.
Se voi olla taitavasti tehtyä, mutta eikö se ole matkimista? Sitä paitsi kameralla saa vielä paremman tuloksen. Ennen ei ollut kameroita. Piti maalaamalla saada kaikki tarvittava ikuistettua."
28. joulukuuta 2011 4.05
Nyt on jo uusi päivä...
Ahaa Liisu, kiitos kommentista. Ei ole tällaista näkynyt tuolla moderointihaavissa, eli mihinkähän siis mahtoi kadota. Kiitos siitä, että niin viitseliäästi lähdit pohtimaan taiteen ja käsityöläisyyden eroavuutta toisaalta, toisaalta taiteen olemusta ylipäätään. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Olen samaa mieltä kanssasi kissan tappamisen taidearvoista. Ylipäätään pidän rappeutumana, jos taiteessa luovutaan illuusiosta ja siirrytään ns. todellisuuteen. Kissanhan olisi videossa voinut tappaa myös "leikisti" ja saavuttaa ehkä toivottu lopputulos, siis samat eettiset pohdinnat. Nyt Mäki otti oikopolun, tappoi kissan oikeasti. No, vanha juttu, eikä ehkä vatvomisen väärti enää nykyään, MUTTA monet pitävät videota taiteena. Ovat siis meidän kanssamme eri mieltä. Ja kysymys kuuluukin: kummat ovat oikeassa?
VastaaPoistaKommentiasi lukiessani koin, että oikeastaan taide on olemukseltaan mystistä. Me emme oikeastaan tiedä mistä se kumpuaa. Voimme kutsua sitä alitajunnaksi, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa. Alitajunta on vain käsite, joka joskus keksittiin ja joka tuntuu selittävän sellaisia kummia asioita kuin unia, intuitiota jne. Kaikki asiat jotka ovat taiteen tekemisessä keskeisellä sijalla.
Itse ehkä erotankin taiteen taitavuudesta juuri siinä, että se on luovan minuuden yhteyttä johonkin sellaiseen, joka on niin ihmeellinen asia, ettei sille oikeastaan ole tänä poliittisen korrektiuden aikana käyttökelpoisia sanoja.
Ihana puusukka :) Tuon linkin takana oli muitakin hienouksia, siellä voisi jumittaa hetken jos toisenkin ihan vain katselemassa...
VastaaPoista"MUTTA monet pitävät videota taiteena. Ovat siis meidän kanssamme eri mieltä. Ja kysymys kuuluukin: kummat ovat oikeassa?"
VastaaPoistaSuomen laki. Ei minusta taitelija ole mikään yli-ihminen, kaiken maallisen ulkopuolella oleva tai elävä olento.
Lisäisin tuohon perusteellisen selvitykseen sen, että on olemassa myös käsityötaide. Tunnen taiteilijoita (eri aloilta) ja sillä elättäviä ihmisiä, että kyllä taiteentekeminen on ihan työtä ja edellyttää myös tiettyjä taitoja ja niiden ahkeraa harjoittamista. Jos jää sitä mystistä kosketusta odottelemaan, niin voi olla ettei synny yhtään mitään. Mutta toki kaikkeen luovaan työhön liittyy koko joukko myös selittämättömiä seikkoja, kuten nyt elämään ylipäätään.
Minustakaan taiteilija ei ole yli-ihminen. Kuitenkin ihmisen yksityisyyttä saa taiteessa hyödyntää ja levittää julkisuuteen ilman sanktioita (Säädyllinen murhenäytelmä, Henrik Tikkasen kirjat jne) mikä taas tieteen piirissä olisi täysin tuomittavaa käytöstä. Tieteessä pidetään aina hyvin tarkkaa lukua siitä, että informanttien intimiteettisuoja säilyy. Tämä on minusta kiinnostava epäsuhta, jota siis en ymmärrä.
VastaaPoistaVillasukka, haluaisitko kirjahyllyllesi samanlaisen sukan:-)
Hih, siinäpä olisi haastetta kerrakseen ;D Ehkä kuitenkin mieluummin ottaisin jalkojani lämmittämään tuollaiset pitkät iloisenväriset raitasukat...
VastaaPoista