Äsken kuulin, että jaxuhali olisi ärsyttävä sana. Ehkä, mutta tekona se on ihana. Miten olisi minunkin käynyt ilman jaxuhaleja. Ns. kirjallinen urani olisi varmaankin päättynyt jo traumatisoivaan makulointiin vuonna 1995.
Nykyäänhän Facebookissa on melkein jatkuvasti meneillään kirjailijoiden makulointikarnevaalit, kun kustantamot raivaavat varastotilaa uusille kirjoille. Kirjailijat, joiden elämässä ilot ovat vähissä, riekkuvat innoissaan aina, kun heillä on mahdollisuus lunastaa omia kirjojaan omakustannushintaan. Ennen oli toisin, eikä makuloinneista puhuttu. Silloin eivät pelkästään sukupuolivähemmistöt piilotelleet kaapeissa, vaan myös makuloidut kirjailijat.
Olen viime vuoden työruuhkan jäljiltä vielä jotenkin puolikuntoinen. Eilen käynnistyi kevään opetus. Olen yrittänyt ymmärtää opiskelijaa, joka haluaa tehdä draamaa, mutta ei halua kirjoittaa vuorosanoja. Miten kirjoitetaan draamaa ilman vuorosanoja, joku saa nyt valistaa. No ehkä jotain pantomiimia, mimiikkaa, balettia... Kävelin kotiin kirpakassa talvikelissä. Matkaa kertyi edestakaisin seitsemän kilometria. Urheilusuoritus sai korvata jaxuhalin.
Nykyäänhän Facebookissa on melkein jatkuvasti meneillään kirjailijoiden makulointikarnevaalit, kun kustantamot raivaavat varastotilaa uusille kirjoille. Kirjailijat, joiden elämässä ilot ovat vähissä, riekkuvat innoissaan aina, kun heillä on mahdollisuus lunastaa omia kirjojaan omakustannushintaan. Ennen oli toisin, eikä makuloinneista puhuttu. Silloin eivät pelkästään sukupuolivähemmistöt piilotelleet kaapeissa, vaan myös makuloidut kirjailijat.
Olen viime vuoden työruuhkan jäljiltä vielä jotenkin puolikuntoinen. Eilen käynnistyi kevään opetus. Olen yrittänyt ymmärtää opiskelijaa, joka haluaa tehdä draamaa, mutta ei halua kirjoittaa vuorosanoja. Miten kirjoitetaan draamaa ilman vuorosanoja, joku saa nyt valistaa. No ehkä jotain pantomiimia, mimiikkaa, balettia... Kävelin kotiin kirpakassa talvikelissä. Matkaa kertyi edestakaisin seitsemän kilometria. Urheilusuoritus sai korvata jaxuhalin.
jotkuja ärsyttää kaikki, kait halian puuttuessa
VastaaPoistaHaleja kannatan, mutta mitä lisäarvoa kirjoitettessa sana jaksuhali saa, jos ks:n korvaa x:llä? Peruskoulun ala-asteella se kyllä varmaan on kova juttu. Sitäpaisi mitä vikaa on ihan tavallisessa jaksamishaleja-sanassa? Miksi kieltä on muunneltava vailla järjellistä tarkoitusta? Tarpeeksi kieltä runnotaan vaikka yritettäisiinkin normaalikäytäntöön. - Hyviä jotkuja, ei kun jatkoja.
VastaaPoistaMinua alkoi nyt kyllä ärsyttää se, etten ole koskaan saanut jaxuhaleja! Kuulin sanan eka kertaa vasta tuosta uutisesta.
VastaaPoistaSamoin, eee, samoin. Ei ole tullut jaxuhaleja, ei. Mutta ehkä se vain on hyvä asia.
VastaaPoistaHannele, se kyllä onkin ärsyttävää jos halit puuttuu.
VastaaPoistaKerrankin samaa mieltä Hymyilevän eläkeläisen kanssa.
eee ja Villiviini, se on kyllä paha juttu, jos ei ole tullut jaxuhaleja.
Mä olen nähnyt sanan vaan jaksuhali-muodossa, äxällinen muoto ei ole silmään osunut...
VastaaPoistaMimiikkaan perustuva draama on toki hieno juttu, mykkäfilmeissä on paljon hienoja, ja tässä pari päivää sitten tuli taas piristettyä itseä katsomalla YouTubesta tanssiesityksiä vanhoista Busby Berkeley -musikaaleista (mitä jostain Odessan portaista kun elokuvataide on tuottanut Lullaby of Broadway -jakson).
Tai sitten on sekin tapa että jonkinlainen suunta draamalla on mutta näyttelijät improvisoivat vuorosanansa paikan päällä...
Niin tosiaan, kaikkea tuollaista tietenkin voisi kirjoittaa ja tehdä, mutta en ehkä itse osaa siinä opastaa.
VastaaPoistaVuorosanattomana (ja musiikittomana) se tarkoittaa käytännössä pelkkää parenteesia. Epäilen, että vähäväkisyys olisi silloin parempi ratkaisu kuin isot joukkokohtaukset, koska isous vaatii mielestäni väkisinkin jonkinlaisen dialogirytmin, jotta se ei menisi vaikeasti seurattavaksi sössöksi tai naisvoimisteluksi (sitä väheksymättä). Romaanissani ajattelin samaa ratkaisua, dialogittomuutta, mutta käytännössä ei tollaista ratkaisua kannata tehdä, että lukitsee jotakin noin ehdottomasti. Tiedänkin siis, että ensimmäisessä kappaleessa on - Idiootti!. Eli komeasti yksi sana dialogia. Vielä kun saisi edes aloitettua. Ja näytelmäni alkaisi - Herra Roger, jos mustikkakakkuun laittaa mansikan, niin onko se silloin mansikkakku? Jagsuhalien kirjoittamismuoto on mielestäni ihan sama. On kaunista, kun niitä annetaan ja pystytään ottamaan vastaan.
VastaaPoistaDialogittomia romaaneja onkin kirjoitettu, repliikkejä voi myös kirjoittaa tavallaan sisään, tyyliin: hän tuli sisälle puhisten, että onpas kylmä ilma tänään. Tms. Niin se romaani tai näytelmä olisi kyllä hyvä jo aloittaa, ei se siitä parane että aloittamista lykkää, vaikka onhan se lykkääminenkin tietysti yksi osa luovaa prosessia. Kiinnostava kuulla, ettei sinullakaan ole dialogittomaan näytelmään mitään ilmiselvää järkevää hyvää ratkaisua.
VastaaPoista